Israel Hwasser

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Israel Hwasser

Israel Hwasser (17. syyskuuta 1790 Älvkarleby, Uplanti11. toukokuuta 1860 Uppsala) oli ruotsalainen Suomessakin vaikuttanut lääketieteen professori, filosofi ja kirjailija.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hwasser toimi Turun akatemian lääketieteen professorina 1817–1829, minkä jälkeen siirtyi Uppsalan yliopistoon,[1] jossa toimi vuosina 1830–1855. Hwasser piti hallussaan Ruotsin akatemian tuolia numero 16 vuosina 1854–1860.[2]

Hwasserin maailmankatsomus oli biologinen, ja hän katsoi, että lääketiede on kaikkein keskeisin tiede ja että elämä on luova ja organisoiva voimatekijä.[1]

Hwasseria voidaan pitää myös Suomen valtio-opin kehittäjänä. 1830–1840-lukujen taitteessa Hwasser kirjoitti näkemyksensä Suomen asemasta pamfleteissaan. Hwasserin näkemys oli luonnonoikeuden sopimusteoriaan perustuva oppi, jonka mukaan Suomi oli Porvoon maapäivillä irtautunut Ruotsista ja tehnyt erillisrauhan Venäjän kanssa. Hwasserin oppi Suomen valtiosta levisi yleiseen tietoisuuteen 1860-luvun alusta.[3]

Hwasser joutui murhayrityksen kohteeksi Turussa 10. joulukuuta 1821, kun kemian professori Johan Gadolinin poika J. E. Gadolin saapui hänen luokseen, ojensi paperilapun ja Hwasserin lukiessa lappua survaisi häntä miekalla päähän. Miekka kimposi Hwasserin otsaluusta, mutta kaatuessaan hän löi päänsä kivilattiaan. Hän kuitenkin parani pian. Gadolin todettiin mielisairaaksi ja hänet lähetettiin Seilin hospitaaliin. Hänen motiivinsa lienevät kuitenkin olleet poliittiset.[4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • De usu balneorum in febribus curandis dissertatio (1813)
  • De typho contagioso dissertatio, cujus partem primam venia experientiss (1816)
  • De typho contagioso dissertatio, cujus partem secundam venia experientiss (1816)
  • De typho contagioso dissertatio, cujus partem tertiam venia experientiss (1816)
  • De typho contagioso dissertatio, cujus partem quartam venia experientiss (1818)
  • De typho contagioso dissertatio, cujus partem quintam venia experientiss (1818)
  • Theses (1821/1825)
  • Om Carolinska institutet 1829 (pseudonyymillä E. R. U. F. (En röst ur fängelset)) (1829)
  • Om inflammation i venerne efter yttre mechaniska laesioner (1832)
  • Om inflammation uti brösthinnan (1832)
  • Om varikosa utfidgningar i nedre extremiteternas vener (1832)
  • De delirio tremente dissertatio (1833)
  • De gastricismo positiones pathologicae (1833)
  • Dissertatio academica de bronchitide acuta (1833)
  • Om mannens ynglingaålder (1833)
  • Läran om Cholerafarsoten (1836–1837)
  • Om Allians-Tractaten emellan Sverige och Ryssland år 1812. Politisk betraktelse öfver Nordens nuvarande ställning (1838)
  • Om Borgå landttag och Finlands ställning 1812. I anledning af herr Geijers recension af skriften "Om Allians-Tractaten emellan Sverige och Ryssland år 1812" (1839)
  • Läran om feber. 1839–1844 (1841)
  • Om äktenskapet (1841)
  • Om vår tids ungdom (1842)
  • Om Sveriges framtid. Tal till minne af Konung Carl XIV Johans 25-åriga regering (1843)
  • Sydenham, Ett bidrag till medicinens kulturhistoria (1845)
  • Skålar och föredrag i Karl Johans förbundet 1848–1860
  • Betraktelser och bekännelser vid min hustrus graf. Ett fragment af min lefnads saga (1852)
  • Om mannens ynglingaålder (1856)
  • Afskedshelsning till lärjungar och studiikamrater (1856)
  • Om Norriges befrielse och förening med Sverige (1857)
  • Valda Skrifter (toim. P. Hedenius, 1868–1870)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomalaisen filosofian kronikka
  2. Project Runeberg: Nordic Authors
  3. Jussila & Hentilä & Nevakivi: Suomen poliittinen historia 1809-2006.
  4. Klinge, Matti (toim.): Helsingin yliopisto 1640–1990: Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808–1917, s. 83. Helsinki: Otava, 1989.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]