Siirry sisältöön

Taiwanin alkuperäiskansat

Wikipediasta
Taiwanin alkuperäiskansat
Alkuperäiskansan tanssiesitys vuonna 2007
Alkuperäiskansan tanssiesitys vuonna 2007
Väkiluku 530 000
Merkittävät asuinalueet
 Taiwan
Kielet formosalaiset kielet, mandariinikiina
Uskonnot kristinusko, animismi
Sukulaiskansat austronesialaiset kansat

Taiwanin alkuperäiskansat (kiin.: 臺灣原住民; pinyin: Tái wān yuán zhù mín), myös Taiwanin aboriginaalit[1], formosalaiset[2], ovat Taiwanissa asuvia alkuperäiskansoja, jotka muodostavat noin 2 % saaren väestöstä eli noin 530 000 henkilöä.[1]

Valtio tunnustaa tällä hetkellä 16 alkuperäiskansaa: amisit, atayalit, paiwanit, bununit, puyumat, rukait, tsout, saisiyatit, yamit, thaot, kavalanit, trukut, sakizayat, seediqit, hla'aluat ja kanakanavut.[3] Nämä 16 alkuperäiskansaa eivät kuitenkaan vastaa täysin jakautumista esimerkiksi alkuperäiskansan oman identifioitumisen perusteella.[4] Kansallisella tasolla alkuperäiskansojen etuja valvoo Alkuperäiskansojen neuvosto, joka toimii toimeenpanevan Yuanin alaisuudessa.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan alkuperäiskansat ovat saattaneet asua Taiwanissa 8000–15 000 vuotta eristyksessä ennen han-kiinalaisten saapumista.[6] Taiwanin alkuperäiskansat kuuluvat austronesialaisiin kansoihin.[7] Austronesialaisten kielten alkukoti on Taiwanissa.[8]

Vuonna 1603 Ming-dynastian aikainen purjehtija Chen Di kutsui Taiwanin alkuperäisväestöä nimellä ”idän villit” (kiin.: 東番; pinyin: Dōngfān). Samaan aikaan hollantilaiset kutsuivat saaren alkuperäisväestöä joko ”intiaaneiksi” tai ”mustiksi”, koska katsoivat saarelaisten olevan samanlaisia kuin Indonesian saariston alkuperäisväestön.[9] 1600-luvun alkupuolella hollantilaisten lisäksi myös espanjalaiset yrittivät perustaa siirtokuntia saarelle. Osaksi Qing-dynastiaa saari päätyi vuonna 1683.[10] Kiinalaiset pyrkivät aluksi pysyttelemään erossa alkuperäisväestöstä, mutta tämä kävi alati vaikeammaksi, kun muutto Kiinan mantereelta Taiwaniin kiihtyi.[11]

Japanin vallan aikana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiwan oli Japanin siirtomaa vuosina 1895–1945.[12] Japanin valtakauden alussa arviolta puolet saaren maista oli alkuperäiskansojen hallussa ja nämä olivat käyneet sissisotaa Qing-dynastian viranomaisia vastaan.[11]

Alkuperäiskansa vastusti japanilaisia yhdessä paikallisten kiinalaisten kanssa useaan otteeseen. Yksi merkittävimmistä oli tapauksista oli vuonna 1930 alkanut Wushen tapaus, jota johti seediqeihin kuulunut Mona Rudao.[13]

Vuonna 1911 japanilaiset siirtomaaisännät laskivat, että alkuperäisväestön lukumäärä oli 121 950.[14]

Toisen maailmansodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuomintangin vetäydyttyä Taiwaniin han-kiinalaisten määrä kasvoi radikaalisti parilla miljoonalla vain muutamassa vuodessa, mikä vaikutti negatiivisesti alkuperäisväestöön. Kuomintang esimerkiksi kansallisti kaiken maan vuoristoalueilla, joissa alkuperäisväestö säilytti vähäisen käyttöoikeuden maahan, ja mandariinikiinasta tehtiin Taiwanin ensisijainen kieli. 1960-luvulla säädettiin laki, jonka tarkoituksena oli virallisesti suojella alkuperäisväestön maita, mutta todellisuudessa nämä sidottiin maahan, koska mikäli maata ei viljelty kymmeneen vuoteen, siitä tuli automaattisesti valtion omaisuutta. Tämän seurauksena alkuperäisväestö joutui hylkäämään muun perinteisen kulttuurin lähes kokonaan.[11]

Yksipuoluejärjestelmän purkauduttua 1980-luvulla alkuperäisväestön olot alkoivat hieman paranemaan: esimerkiksi vuoden 1994 perustuslaissa heidät tunnustettiin saaren alkuperäisväestöksi.[11]

1980-luvulta lähtien monet ryhmät ovat vaatineet alkuperäiskansoille laajempaa itsemäärämisoikeutta ja taloudellista kehitystä. 2000-luvulla alkuperäiskansojen asemaa on pyritty parantamaan valtion toimesta, jotta muun muassa alkuperäiskansojen kulttuuri ja kieli olisivat paremmin esillä.[15]

Vuonna 2016 presidentti Tsai Ing-wen pyysi alkuperäiskansoilta anteeksi näiden kohtaamaa valtiojohtoista kaltoinkohtelua.[16][17] Vuonna 2018 säädettiin laki alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi.[18] Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä on tunnustettu Taiwanissa alkuperäiskansojen juhlaksi vuodesta 2016 lähtien, mutta Taiwanissa sitä vietetään 1. elokuuta.[19]

Nykystatus ja ongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosisatojen ajan alkuperäiskansojen ja Taiwanille muualta saapuneiden välillä oli konflikteja ja taloudellista kilpailua. Kielenvaihto, assimilaatio ja jatkuva kontakti siirtomaavaltojen kanssa aiheuttivat kielikuolemaa ja kulttuuri-identiteetin menetystä.

Kautta 1900-luvun alkuperäisväestöön viitattiin sanalla ”barbaari”. Alkuperäiskielisten mukaiset nimet sallittiin taiwanilaisissa henkilökorteissa vasta 1995. Suurin osa alkuperäisväestöstä käyttää edelleen kiinalaisia nimiä.[10] Taiwanin hallitus on pyrkinyt tukemaan alkuperäiskansojen kulttuurin ja kielen elpymistä erilaisten kehitysprojektien kautta.[17] Alkuperäisväestö on nykyään näkyvä osa Taiwanin asevoimia: siinä missä alkuperäisväestö muodostaa nipin napin 3 % koko maan asukkaista, maan asevoimien erikoisjoukoissa heillä on paikka paikoin jopa 60 % edustus. Yliedustukseen on vaikuttanut se, että työttömyys alkuperäisväestön keskuudessa on ollut huomattavasti korkeampaa ja palvelus asevoimissa on siksi ollut houkutteleva valinta.[20]

Yksi huomattava ongelma on se, että kymmenkunta alkuperäiskansaa, joista käytetään kollektiivista nimitystä pingput, ei ole saanut valtion virallista tunnustusta toistaiseksi.[21][22] Alkuperäiskansojen oikeudet ja mahdollisuudet harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja metsästää eivät myöskään aina toteudu.[11]

Uskonto ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa alkuperäiskansoista on kristittyjä, mutta myös paikallista animismia harjoitetaan jonkin verran.[23][24] 1990-luvulta lähtien karismaattinen kristillisyys on kasvattanut kannatustaan alkuperäisväestön keskuudessa.[25]

Alkuperäisväestön kulttuuri on tullut alati näkyvämmäksi ympäri Taiwania 2000-luvun kuluessa. Perinteisiä taiteenmuotoja elvytetään alkuperäisväestön keskuudessa ja sitä otetaan osaksi myös modernia populaarikulttuuria. Henkilöt, jotka ovat lähes kokonaan assimiloituneet Taiwanin kiinalaisväestöön, ovat myös pyrkineet saamaan kontaktia alkuperäisväestöön kuuluviin juuriinsa.[17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Teng, Emma Jinhua: Taiwan's Imagined Geography: Chinese Colonial Travel Writing and Pictures, 1683–1895. Cambridge: Harvard University Press, 2004. ISBN 0674014510 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Says, Aron: Taiwanese Indigenous People 13.10.2019. OFTaiwan. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  2. ↑ One Island, Twenty Tongues 3.5.2017. Ketagalan Media. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Introduction to the Tribes 2022. Hualien Indigenous Peoples Department. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Teng (2004): s. 104–105
  5. ↑ Introduction 20.12.2010. Council of Indigenous Peoples. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Who Are the Taiwanese Indigenous Peoples? CommonWealth Magazine. 26.7.2019. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Sui, Cindy: Tribal culture survives in Taiwan 7.10.2011. BBC. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Diamond, Jared M.: Taiwan's gift to the world. Nature, 2000, nro 403, s. 709–710. doi:10.1038/35001685 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. ↑ Teng (2004): s. 61–65
  10. ↑ a b A vibrant celebration of Taiwan's little-known original inhabitants 26.1.2024. BBC. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e Indigenous peoples in Taiwan 2025. Minority Rights Group. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Exploring Taiwan's Lasting Nostalgia for Japan | TaiwanPlus News 27.4.2023. TaiwanPlus News. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  13. ↑ Japanese Colonial Era (1895-1945) 2025. Virtual Museum of Taiwan Literature. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  14. ↑ 台湾総督府統計書 kindai.ndl.go.jp. Arkistoitu 22.4.2016. Viitattu 10.11.2025. (japaniksi)
  15. ↑ Taiwan elevates aboriginals to downplay Chinese roots 14.3.2008. Reuters. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Taiwan president gives first apology to indigenous groups 1.8.2016. BBC. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  17. ↑ a b c A future for Taiwan's indigenous people | DW Documentary 21.12.2019. DW Documentary. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  18. ↑ The Indigenous Peoples Basic Law 20.6.2018. Ministry of Justice. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  19. ↑ Taiwan designates Aug. 1 as Indigenous Peoples' Day 29.7.2016. Focus Taiwan. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  20. ↑ The Indigenous Taiwanese Helping Prepare the Country for War | TaiwanPlus News 25.8.2023. TaiwanPlus News. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  21. ↑ Indigenous peoples in Taiwan 2025. IWGIA. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  22. ↑ What Is Pingpu Peoples? 18.6.2019. Council of Indigenous Peoples. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  23. ↑ Taiwan Indigenous People Cluster 2025. Joshua Project. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  24. ↑ Religions in Taiwan 2025. Life of Taiwan. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
  25. ↑ Religious Transnationalism and Historical Narratives of Taiwan Indigenous Peoples during the 1995 Taiwan Strait Crisis 20.8.2025. Taiwan Insight. Viitattu 10.11.2025. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taiwanin_alkuperäiskansat&oldid=23671297”