Taipaleenjoki
| Taipaleenjoki Бурная, Burnaja |
|
|---|---|
.JPG) Taipaleenjoen suu ja Laatokka |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Käkisalmi |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue | Vuoksen vesistö |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Suvanto |
| Laskupaikka | Laatokka, Taipale |
| Sivu-uomat | Viisjoki, Fjodorovka |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 7,5 m mpy. |
| Laskukorkeus | 4,8 m [1] |
| Korkeusero | 3,2 m |
| Pituus | 11 km |
| Kaltevuus | 0,25 m/km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Taipaleenjoki (v:sta 1948 ven. Бу́рная, Burnaja) on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella. Taipaleenjoki on 11 kilometriä pitkä ja leveimmillään 330 metriä leveä[2]. Taipaleenjoki syntyi vuonna 1818 Suvannon ja Laatokan välisen harjukannaksen murtuessa, jolloin Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Myöhemmin Vuoksen vedet johdettiin virtaamaan Suvantoon ja Taipaleenjoesta muodostui Vuoksen ja koko Vuoksen vesistön tärkein laskureitti Laatokkaan; osa vesistä laskee vielä Vuoksen pohjoisempaa Käkisalmen suuhaaraa pitkin.
Taipaleenjoessa on kaksi koskea: Vaskelankoski (pituus 1000 m, pudotuskorkeus 2,1 m) ja Kempinkoski (pituus 500 m, pudotus 0,4 m)[2]. Joki sijaitsee entisen Metsäpirtin kunnan alueella, ja sen suulla on Taipaleen kylä.
Taipaleenjoen synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suvannonjärven vedet virtasivat alun perin pientä puroa pitkin länteen päin Vuokseen, joka puolestaan laski Laatokkaan pohjoisempana Käkisalmen alueella. Suvannon, jonka pinta oli lähes 10 metriä Laatokkaa korkeammalla, erotti Laatokasta kapeimmillaan 200 metriä leveä hiekkaharju. 1700-luvulta lähtien oli pyrkimyksiä saada lisää viljelymaata Suvannon pintaa laskemalla, kaivamalla sille uusi lasku-uoma Laatokkaan. Lopulta vuoden 1818 korkean kevättulvan aikana vesi alkoi virrata Taipaleen kannaksen yli. Virtausta auttoivat jo aikaisemmin tehdyt kaivutyöt. Seurauksena oli luonnonmullistus, jossa Laatokkaan syöksyi suuria määriä maata, puita ja rakennuksia. Taipaleenjoen syntymisen myötä Suvannon pinta laski noin 7 metriä, ja sen yhteys Vuokseen katosi.
Vuonna 1857 kaivettiin Vuoksen ja Suvannon väliin jääneen Kiviniemen kannaksen läpi uusi uoma, jolloin Vuoksen vedet alkoivat pääosin virrata Suvannon ja Taipaleenjoen kautta Laatokkaan. Tämä alensi vedenkorkeutta Vuoksen aiemmassa lasku-uomassa Käkisalmen haarassa noin 1,5 metriä.
Talvisodan taistelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Taipaleen taistelu
Taipaleenjoen ympäristössä käytiin Talvisodan aikana ankaria taisteluja. Suvanto ja juoksullaan mutkan tekevä Taipaleenjoki muodostavat väliinsä etelään työntyvän Koukkuniemen. Niemi oli alueen puolustuksen kannalta ongelmallinen, koska sen alue oli tasaista ja suojatonta. Toisaalta jos puolustus olisi järjestetty niemen juureen, olisi venäläisille jouduttu antamaan monta kilometriä maata ilmaiseksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuusisto, Esko: Luoteis-Venäjä on vetten Venäjä. Vesitalous, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7–10. Helsinki: Ympäristöviestintä YVT Oy. ISSN 0505-3838 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 8.1.2022.
- ↑ a b Suomenmaa V, Viipurin lääni. Tietosanakirjaosakeyhtiö, Helsinki 1923
Lähteet joihin ei ole viitattu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pertti Vakkilainen (1998) Taipaleenjoen synty ja kehitys. Esitelmä muistojuhlassa ”Taipaleenjoki 180 vuotta. Taipaleenjoki Talvisodan taisteluareenana”.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taipaleenjoen kartta (1935). www.sakkola.fi
- Rautulehden artikkeli Taipaleenjoesta (Arkistoitu – Internet Archive)
