Taigatytönkorento

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taigatytönkorento
Arctic Bluet.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Sudenkorennot Odonata
Alalahko: Hentosudenkorennot Zygoptera
Heimo: Tytönkorennot Coenagrionidae
Suku: Coenagrion
Laji: johanssoni
Kaksiosainen nimi

Coenagrion johanssoni
(Wallengren, 1894)

Synonyymit
  • Coengarion amurense Bartenef, 1956[1]
  • Coenagrion bartenevi Belyshev, 1955[1]
  • Coenagrion bifurcatum Zhu & Ou-Yan, 2000[1]
  • Coenagrion concinnum Johanson, 1859[1]
  • Coenagrion convalescens Bartenef, 1914[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Taigatytönkorento Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Taigatytönkorento Commonsissa

Taigatytönkorento (Coenagrion johanssoni) on pienikokoinen tytönkorentoihin kuuluva yleisehkö sudenkorento, joka elää erityisesti soilla.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taigatytönkorento muistuttaa monia muita tytönkorentoja. Se on kuitenkin useimpia muita tytönkorentolajeja pienikokoisempi ja yksi pienimmistä sudenkorentolajeista.[2]

Koiraan sinisen takaruumiin toisessa jaokkeessa on musta kuvio, joka muodoltaan muistuttaa äänirautaa. Jaokkeissa 3–5 on sauvamaiset mustat kuviot. Naaralla puolestaan on enimmäkseen vaaleat yhdeksäs ja kymmenes jaoke. Takaruumiin vatsapuoli on väritykseltään pitkälti musta.[2]

Taigatytönkorennon takaruumiin pituus on 20–26 mm ja takasiiven pituus 15–20 mm.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taigatytönkorento elää soilla ja varsinkin nevan ympäröimillä suolammilla sekä puhtaissa puroissa ja joissa. Lajin elinalue keskittyy pohjoiseen. Levinneisyysalue käsittää Norjan, Ruotsin, Suomen, Baltian ja Pohjois-Venäjän Siperian itäosiin asti. Suomessa laji on jokseenkin yleinen mutta esiintyy osin paikallisesti ja useimmiten melko vähäisissä määrin. Lajia tavataan lähes koko Suomessa, mutta havaintoja Ahvenenmaalta ei juuri tunneta.[2]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taigatytönkorennon lentoaika on touko-kesäkuun vaihteesta elokuun loppupuolelle. Päälentoaika on kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppupuolelle. Laji on erityisen herkkä tuulelle eikä mielellään lennä veden yllä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Species details catalogueoflife.org. Viitattu 14.8.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 80–81. Uudistettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]