Taido

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taido
TAIDO1.png
Perustettu 1965
Alkuperämaa Japani
Perustaja(t) Seiken Shukumine
Vaikutteet Karate
Karatedo.svg
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta

Taidō (jap. 躰道) on japanilainen budolaji, joka perustettiin Japanissa karaten pohjalta vuonna 1965.

Taidō merkitsee suomeksi käännettynä vartalon ja mielen (tai) tietä (dō). Sana tarkoittaa sekä henkistä että fyysistä tietä, polkua, elämäntapaa. Taidōn harrastajasta käytetään nimitystä taidōka.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin perustaja Seiken Shukumine syntyi Nahan kaupungissa Okinawalla 9. joulukuuta 1925. Hän aloitti jo hyvin nuorena okinawa te:n harjoittelun.

Toisessa maailmansodassa Shukumine loi Unsoku-liikkumisen. Toisessa maailmansodassa hän loi ja systematisoi oman tyylinsä, jonka hän nimesi gensei ryū karateksi. Hän alkoi opettaa sitä 1953 ja 1957 sai Dai Nippon Butokukailta karate-dō -arvon 8. dan hanshi.

Shukuminen näkemys budosta muuttui. Hänen uusien ideoidensa perusteella syntyi uusi budolaji, joka nimettiin taidōksi ("vartalon tie"). Tämä tapahtui vuonna 1962, jolloin taidōn katsotaan syntyneen. Shukumine viimeisteli vielä lajin perustan 1963 ja samalla kehitti teorian ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta. Taidō virallistettiin 1965 ja samana vuonna perustettiin Japanin Taidōliitto.

Historia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen laji saapui ensimmäisenä Lahteen 1972. Sen toi mukanaan japanilainen opiskelija Minoru Okanda, 2. dan. Hän ilmestyi Lahden Sugatan judōharjoituksiin, jonka päätyttyä hän kysyi haluaisivatko jotkut alkaa harjoitella uutta lajia.

1972[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelija Minoru Okanda 2.dan toi taidon Suomeen. Ensimmäiseksi lajia esiteltiin Lahden Sugatan judosalilla. Ensimmäiset taidokat olivat Lahden Sugatan judokoita, joihin Okandan voimakas tekniikka ja nopea liikkuminen teki vaikutuksen. Taidoa alettiin harjoitella Genseidojon alla, joka oli Lahden Sugatan taidojaos.[2]

1973[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Minoru Okanda palasi Japaniin, hänen kanssaan sinne matkusti Hannu Helminen, joka harjoitteli Kitasaton yliopistolla taidoa kolmesti päivässä. Tuliaisina yli puolen vuoden mittaiselta matkalta Helmisellä oli 2.kyun ruskea vyö, joinka myönsi lajin kehittäjä Seiken Shukumine. Lahdessa aloitettua taido-opetusta oli Suomeen tullut jatkamaan Kenji Uemura 4.dan.[3]

1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen virallinen alkeiskurssi aloitettiin Lahdessa. [4]

1975[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki Koverola, Jukka Malin, Jyrki Talvisalmi lähtevät Japaniin taido-oppiin yhdessä Hannu Helmisen kanssa. Hannu Helminen suorittaa toisena suomalaisena 1. dan mustan vyön ja saa  poikkeusluvan myöntää kyu-arvoja Suomessa. Miehet ottavat matkan aikana osaa myös taidokilpailuihin. Koverola ja Helminen viettivät Japanissa kolme kuukautta. Malin ja Talvisalmi puoli vuotta. Laji kehittyi voimakkaasti tuona aikana, joten jokainen japaninkävijä toi tullessaan uutta oppia.[5]

1976[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yuetsu Tanaka ja Mutsuo Katami vierailivat Suomessa kahden kuukauden ajan. Yhdysvalloissa aloitettiin taidon harjoittelu Mitsunobu Uchidan johdolla. Ensimmäinen myös naisille suunnattu alkeiskurssi alkaa. Mukana kurssilla aloittaa myös Johanna Ruokosalmi.[6]

1977[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Kirsi ja Tuula Junden (myöh. Kirsi nyk. Tilley) lähtivät opintomatkalle Japaniin. Matka kesti viisi kuukautta.[7]

1978[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset taidon SM-kilpailut järjestettiin Lahdessa.[8]

1980[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin kehittäjä Seiken Shukumine vieraili Suomessa Kawachin, Tanakan, Kondōn ja Tsuchiyan kanssa.[9]

1981[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Taidoliitto perustettiin.[10]

1984[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Taidoliitto liittyi World Taido Federationin jäseneksi. Ensimmäiset nuorten SM-kilpailut järjestettiin. Japanissa pidetyissä kansaivvälisissä kilpailuissa Jukka Kirsi tyhjensi palkintopöydän voittamalla henkilökohtaisen hokein ja ottelun mestaruudet.[11]

1986[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestettiin ensimmäiset joukkueiden SM-kilpailut.[12]

1987[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uddevallassa, Ruotsissa järjestettiin ensimmäiset EM-kilpailut. Peter Laitiaisesta ja Riitta Airamosta tuli Suomen ensimmäiset Euroopanmestarit. Airamo vei hokein mestaruuden ja Laitiainen ottelun. Kilpailuissa hokeissa kilpailivat sekä naiset että miehet samassa sarjassa. Otteluun saattoivat ottaa osaa vain miehet. [13]

1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset kilpailevat jälleen Japanissa kansainvälisissä kilpailuissa. Jukka Kirsi vie miesten otteluhopeaa ja hokeissa pronssia. Naisten sarjassa Riitta Korhonen (os. Airamo) ottaa hopeaa henkilökotaisessa hokeissa. Kulta meni Terako Miyaharalle, joka on mahdollisesti yksi parhaimmista naistaidokoista taidon historiassa.[14]

1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanissa järjestetään lajin ensimmäiset viralliset MM-kilpailut.[15]

1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidon toiset MM-kilpailut järjestettiin Helsingissä. Kilpailuissa Suomi niitti menestystä, kun Henri Kosonen ja Pauliina Vaittinen ottivat henkilökohtaiset hokein kultamitalit ja naisten dantai hokei joukkue saavutti kultaa. [16]

2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seiken Shukumine kuoli 26. marraskuuta Shizuokan prefektuurissa. Taidon teknistä kehitystä jatkaa Taidō Hon-in. [17]

2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi isännöi EM-kilpailut vuonna 2003 Hollolassa.[18]

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin MM-kilpailut järjestetään Göteborgissa Ruotsissa. Suomi ottaa naisten ottelussa kolmoisvoiton: Satu Hiltunen kultaa, Sanna Haapanen hopeaa ja Suvi Lindroos Pronssia. [19]

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiroshimassa järjestetään lajin MM-kilpailut. Minna Karjalainen voittaa naisten ottelun.[20]

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Taidoliitto ry liittyy Suomen Karateliitto ry:n jäseneksi. Taidotoiminta alkaa lokakuussa Saksassa Tuomas ja Piia Luttisen toimesta ensimmäisen alkeiskurssin myötä.

EM-kilpailut käydään Ranskassa. [21]

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MM-kilpailut järjestettiin jälleen Helsingissä. [22]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Taidoliitto purettiin ja Suomen Taido muodosti taidon lajikollegion Suomen Karateliitto ry:ssä. Taidon lajikollegio toimii kaikkien suomalaisten taidoseurojen yhdyssiteenä sekä lajin edunvalvojana Suomessa.[23]

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taido täytti 50 vuotta 23.2015.  Ruotsi isännöi taidon EM-kilpailut Tanumissa. Joukkorahoituksella toteutettu Taido Kyohanin ensimmäisen osan käännös julkaistiin.[24]

2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin Kofussa järjestettiin henkilökohtaiset ja joukkeiden MM-kilpailut. Suomalaisnaiset tekivät ottivat kaksoisvoiton naisten hokeissa: Suvi Nissinen kultaa ja Laura Pellikka hopeaa.[25]

Taidō lajina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidōssa hyökätään ja puolustaudutaan samanaikaisesti vartalon akselin erilaisia liikeratoja hyväksi käyttäen. Taidōn perustan muodostavat viiteen tekniikkaluokkaan jaetut 50 perustekniikkaa ja niistä luovuudella kehitetyt sovellutukset. Tekniikat sisältävät muun muassa erilaisia lyöntejä, potkuja ja jalkasaksikaatoja.

Liikkuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidōn periaatteisiin kuuluu jatkuva liikkuminen. On vaikea osua kohteeseen, joka on liikkeessä. Pystyasennossa tapahtuvaa perusliikkumista kutsutaan unsokuksi. Lisäksi käytetään hyväksi permantovoimistelua muistuttavia liikkeitä kuten voltteja, kärrynpyöriä. Nämä erilaiset liikkumistavat antavat hyökkäykselle ja puolustukselle nopeutta, voimaa ja yllättävyyttä.

Taidōn tekniikkaluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidōssa on viisi tekniikkaluokkaa. Jokaisessa eri tekniikkaluokassa on kymmeniä eri tekniikoita. Seuraavassa on esitelty tekniikkaluokat ja niiden ominaispiirteet.

Sengi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen tarkoittaa pyörivää. Sen-tekniikat tehdään yhdistämällä vartalon pystyakselin pyöriminen tekniikkaan. Pyörimisellä hämätään vastustajaa, suojataan omaa kehoa ja haetaan tekniikkaan voimaa. Malli luonnosta on tuulenpyörre.

Ungi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Un tarkoittaa siirtyvää. Un-tekniikoissa haetaan voima aaltomaisella liikkeellä. Tähän tekniikkaluokkaan kuuluvat muun muassa hyppypotkut. Malli luonnosta on rantaan iskeytyvä aalto.

Hengi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hen tarkoittaa muuttuvaa. Hen-tekniikassa ylä- ja alavartalon paikkaa vaihdetaan nopeasti. Tällä saadaan tehtyä samanaikaisia väistö- ja hyökkäystekniikoita. Malli luonnosta on muotoaan muuttava myrskypilvi.

Nengi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nen tarkoittaa kiertyvää. Nen-tekniikat tehdään kiertämällä vartaloa vaakasuunnassa. Tekniikkaluokkaan kuuluu muun muassa saksikaatoja ja joitakin potkutekniikoita. Malli luonnosta on vesipyörre.

Tengi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ten tarkoittaa vierivää. Ten-tekniikoissa tehdään pyöreitä tai kaarevia liikkeitä, hieman permantovoimistelua muistuttavalla tyylillä. Malli luonnosta on pallosalama.

Taidōn harjoitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hōkei[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hōkei on yksin suoritettava, ennalta määrätty liikesarja, jolla harjoitellaan taidon tekniikoita ja liikkeitä. Hōkeita on useita erilaisia, joista osa on suunnattu naisille tai yli 35-vuotiaille. [1]

Kōbō[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kōbō on parina suoritettava, ennalta määrätty liikesarja, jolla harjoitellaan taidon tekniikoita ja liikkeitä. Parista toinen on hyökkääjän ja toinen puolustajan roolissa. Kōbō-liikesarjoja on useita erilaisia.

Tenkai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenkai on ennalta suunniteltu taistelu, jossa viisi taidōkaa (wakiyaku) hyökkää yhtä taidōkaa (chūyaku) kohti. Kullakin hyökkääjällä on käytössään yksi taidōn tekniikkaluokka, jota hän pyrkii painottamaan suorituksen aikana. Taistelun kesto on 25-30 sekuntia ja lopputuloksena chūjaku aina voittaa vastustajansa. Tenkaissa pyritään monipuolisiin tekniikoihin, järkeviin puolustautumisiin ja kolmiulotteiseen tilankäyttöön.[2]

Taidō kilpailulajina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidōssa kilpaillaan yksilötasolla kahdessa lajissa: hōkeissa eli liikesarjassa ja jissenissä eli vapaassa ottelussa. Molemmat lajit käydään tavallisesti cup-periaatteen mukaisesti, eli voittaja pääsee jatkoon, hävinnyt putoaa. Alemmat vyöt (sini- ja vihreävöiset) kilpailevat omassa ja ylemmät (ruskea- ja mustavöiset) omassa sarjassaan. Painoluokkia ei ole.

Ryhmänä voi kilpailla tenkai-suorituksella, jota arvioi yksi tuomari jokaista miestä kohti. Arvostelu tapahtuu pistein (0-10). Päätuomari arvostelee shuyakun lisäksi koko suorituksen, josta annetaan kaksinkertaisena painottuvat (0-20).

Hokei

Jissen

Dantai hokei

Dantai jissen

Tenkai

Taidon suomenmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Taidon suomenmestaruuskilpailut

Taidossa järjestettiin ensimmäiset suomenmestaruuskilpailut vuonna 1978 ja niitä on järjestetty siitä lähtien vuosittain. Joukkuelajien ja junioireiden mestaruuksista alettiin kilpailla vuonna 1986. Naisten ottelu tuli kilpailuihin mukaan vuonna 1992.


Taidon maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset viralliset taidon MM-kilpailut järjestettiin 1993 Japanissa ja seuraavat MM-kilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1997. MM-kilpailut järjestetään nykyisinkin neljän vuoden välein, samoin EM-kilpailut.

Japanissa kuitenkin pidettiin ensimmäiset Taidon MM-kilpailut vuonna 1984, jotka myöhemmin muutettiin epävirallisiksi. Näissä kilpailuissa suomalainen Jukka Kirsi voitti sekä ottelussa että liikesarjoissa MM-kultaa. Japanissa järjestettiin epäviralliset MM-kilpailut myös vuonna 1989.

MM-tasolla kilpaillaan yksilölajien (hokei ja jissen) lisäksi joukkuelajeissa (dantai hokei ja dantai jissen), sekä tenkaissa. Dantai hokeissa viisihenkinen joukkue tekee liikesarjansa mahdollisimman yhtäaikaisesti, jonka tuomarit arvostelevat pistein. Dantai jissenissä viisihenkinen joukkueet ottelevat yksi kerrallaan toisen joukkueen ottelijaa vastaan. Enemmän voittoja saavuttanut joukkue voittaa. Dantai jissenissä on kuitenkin mahdollista päätyä tasapeliin yksittäisten otteluiden osalta, ja mikäli voittojen määrä on lopussa tasan, otteluissa saavutettujen pisteiden määrä ratkaisee voittajan.

Vuoden 1984 kilpailuiden tulokset:

Miehet ottelu: 1. Jukka Kirsi, Fin 2. Naoki Ogura, Jpn 3. Nagatsuku Ogura, Jpn - Miehet Hokei: 1. Jukka Kirsi, Fin 2. Tony Antinazi, Usa 3. Hiroaki Tohara, Jpn - Naiset hokei: 1. Miyoko Takashima, Jpn 2. Akiko Yahata, Jpn 3. Yoko Somemiya, Jpn - Joukkueottelu: 1. Tokio A 2. Suomi 3. Tokio C - Joukkuehokei: 1. Japan D 2. U.S.A. 3. Japan A - Tenkai: 1. Japan C 2. Japan A 3. Japan B

Vuoden 1989 kilpailuiden tulokset:

Miehet ottelu: 1. Takeshi Abe, Jpn 2. Jukka Kirsi, Fin 3. Taiji Muruyama, Jpn 3. Akihiko Katoh, Jpn - Miehet hokei: 1. Kohji Doi, Jpn 2. Mitsuo Katoh, Jpn, 3. Jukka Kirsi, Fin 3. Nayo Tanzawa, Jpn - Naiset hokei: 1.Teruko Miyahara, Jpn 2. Riitta Korhonen (os. Airamo), Fin 3. Fumiko Takahashi, Jpn 3. Noriko Dakurige, Jpn

Lisäksi Suomi oli joukkuelajeissa ottelussa ja tenkaissa pronssilla Japanin viedessä muut mitalit.


Virallisten maailmanmestaruuskilpailujen tulokset:

1993 Tokio, Japani


Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Yuetsu Tanaka, Jpn F. Monma, Jpn K. Hermansson, Swe
Jissen (Miehet) T. Ishikura, Jpn Jyrki Inkinen, Fin N. Okaniwa, Jpn
Hokei (Naiset) C.Kudo, Jpn M. Itoh, Jpn Minna Ekholm, Fin
Jissen (Naiset) A. Matsuura, Jpn M. Ekholm, Fin N. Norizuki, Jpn
Dantai hokei (seka) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (Miehet) Japani Japani Suomi
Tenkai (Seka) Japani Japani Suomi


1997 Helsinki, Suomi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Henri Kosonen, Fin Nabuo Sakamoto, Jpn Fumikaxu Momma, Jpn
Jissen (miehet) Tomokazu Kaneko, Jpn Hannu Tamminen, Fin Sami Soininen, Fin
Hokei (naiset) Pauliina Stjernvall (os.Vaittinen), Fin Noriko Yokoyama, Jpn Ai Konishi, Jpn
Jissen (naiset) Noriko Yokoyama, Jpn Teija Mujunen, Fin Minna Ekholm, Fin
Dantai hokei (miehet) Japani Suomi Ruotsi
Dantai hokei (naiset) Suomi Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Suomi Ruotsi
Tenkai (seka) Suomi Japani Japani

2001 Okinawa, Japani

Kilpailulaji kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Hiroki Miyashita, Jpn Shinichi Sato, Jpn Takeshi Komatsu, Jpn
Jissen (miehet) Kazuya Konoma, Jpn Henri Kosonen, Fin Jarno Nieminen, Fin
Hokei (naiset) Maya Tabata, Jpn Yaoi Masaki, Jpn Ai Konishi, Jpn
Jissen (naiset) Mariko Hoshino, Jpn Maya Tabata, Jpn Katja Pellikka, Fin
Dantai hokei (miehet) Japani Japani Japani
Dantai hokei (naiset) Japani Suomi Japani
Dantai jissen (miehet) Japani Japani Ruotsi
Dantai jissen (naiset) Suomi Ruotsi Japani
Tenkai (seka) Japani Japani Suomi

2005 Göteborg, Ruotsi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Tetsuji Nakano, Jpn Tomikazu Mori, Jpn Tomi Tolsa, Fin
Jissen (miehet) Tomokazu Kaneko, Jpn Arnaud Simon, Fra Katsutoshi Ishikuro, Jpn
Hokei (naiset) Akiko Sato, Jpn Satu Hiltunen, Fin Maria Tång, Swe
Jissen (naiset) Satu Hiltunen, Fin Sanna Haapanen, Fin Suvi Lindroos, Fin
Dantai hokei (miehet) Japani Suomi Suomi
Dantai hokei (naiset) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Japani Ruotsi
Dantai jissen (naiset) Japani Suomi Ruotsi
Tenkai Japani Japani Suomi

2009 Hiroshima, Japani

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Tetsuji Nakano, Jpn Jani Pylväinen, Fin Kito Omura, Jpn
Jissen (miehet) Tomokazu Kaneko, Jpn Tetsuji Nakano, Jpn Kimio Tanno, Jpn
Hokei (naiset) Keika Hirose, Jpn Anna Cervin, Swe Yuki Seto, Jpn
Jissen (naiset) Minna Karjalainen, Fin Anna Cervin, Swe Yuki Seto, Jpn
Dantai hokei (miehet) Japani Japani Suomi
Dantai hokei (naiset) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Japani Ruotsi
Dantai jissen (naiset) Japani Ruotsi Japani
Tenkai (miehet) Japani Japani Suomi
Tenkai (naiset) Japani Japani Suomi

2013 Helsinki, Suomi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Tetsuji Nakano, Jpn Hiroki Miyashita, Jpn Yoshinobu Iwama, Jpn
Jissen (miehet) Akira Aburai, Jpn Jani Pylväinen, Fin Takuma Sasaki, Jpn
Hokei (naiset) Miyu Sato, Jpn Essi Pelttari, Fin Yuko Sato, Jpn
Jissen (naiset) Maho Yamagiwa, Jpn Päivi Nevalainen, Fin Essi Pelttari, Fin
Dantai hokei (miehet) Suomi Japani Ruotsi
Dantai hokei (naiset) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (naiset) Japani Suomi Ruotsi
Tenkai (seka) Japani Japani Suomi
Tenkai (naiset) Japani Suomi Japani


2017 Yamanashi, Japani

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Tetsuji Nakano, Jpn Kenta Saito, Jpn Konosuke Shimamoto, Jpn
Jissen (miehet) Kevin Lerdwichagul, Aus Tomokazu Kaneko, Jpn Akira (Yoo) Aburai, Jpn
Hokei (naiset) Suvi Nissinen, Fin Laura Pellikka, Fin Yuki Seto, Jpn
Jissen (naiset) Mikiko Ueda, Jpn Akiko Inami, Jpn Laura Pellikka, Fin
Dantai hokei (miehet) Japani Japani Suomi
Dantai hokei (naiset) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Suomi Australia
Dantai jissen (naiset) Japani Suomi Australia
Tenkai (seka) Japani Japani Suomi
Tenkai (naiset) Japani Japani Suomi

Taidon euroopanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidon euroopanmestaruuksista on kilpailtu vuodesta 1987 lähtien. Joinakin vuosina kilpailut ovat olleet avoimet, jolloin kilpailuihin on osallistunut runsaasti japanilaisia taidokoita.

Taidon EM tulokset:

1987 Uddevalla, Ruotsi (avoimet)

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Jissen (miehet) Peter Laitiainen, Fin Mitsumoto Kato, Jpn Pekka Airamo, Fin
Hokei (m/n) Riitta Airamo, Fin Pekka Airamo, Fin Mitsumoto Kato, Jpn


1991 Lissabon, Portugali (avoimet)

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Mika Jaatinen, Fin Antonio Alves, Por Katsunori Joraku, Jpn
Jissen (Miehet) Kyösti Elfvengren, Fin Takashi Suzuki, Jpn Richard Farby, Swe
Hokei (Naiset) Teija Mujunen, Fin Sari Laine, Fin Pirkko Kymäläinen, Fin


1995 Angers, Ranska

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Sami Soininen, Fin
Jissen (Miehet) Kari Lehto, Fin
Hokei (Naiset) Minna Ekholm, Fin Pauliina Vaittinen, Fin
Jissen (Naiset) Minna Ekholm, Fin


1999 Örebro, Ruotsi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Henri Kosonen, Fin Kimmo Kivistö, Fin Sami Kärkkäinen, Fin
Jissen (Miehet) Kristian Hellberg, Swe Henri Kosonen, Fin Jarno Nieminen, Fin
Hokei (Naiset) Liisa Levä, Fin Hanna Savolainen, Fin Paula Ranttila, Fin
Jissen (Naiset) Marlene Berglöv, Swe Paula Ranttila, Fin Annika Nilsson, Swe


2003 Hollola, Suomi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Jani Pylväinen, Fin Matias Soininen, Fin Marko Havu, Fin
Jissen (Miehet) Kristian Hellberg, Swe Matias Soininen, Fin Pavel Druciarek, Swe
Hokei (Naiset) Satu Hiltunen, Fin Marlene Berglöv, Swe Johanna Pohjola, Fin
Jissen (Naiset) Satu Hiltunen, Fin Marlene Berglöv, Swe Clary Nilsen, Swe


2007 Leiden, Hollanti

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Jani Pylväinen, Fin Jerome Guillou, Fra Antti Korhonen, Fin
Jissen (Miehet) Tomi Tolsa, Fin Jukka-Pekka Kujasalo, Fin Marko Havu, Fin
Hokei (Naiset) Maria Tång, Swe Ulrika Jakobsson, Fin Anna Cervin, Swe
Jissen (Naiset) Emma Kaukoranta, Fin Päivi Nevalainen, Fin Clary Anderson, Swe


2011 Angers, Ranska

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Ilkka Kirjavainen, Fin Jere Anttalainen, Fin Aki Peltola, Fin
Jissen (Miehet) Antti Korhonen, Fin Akkanat Jensen, Swe Antti Peltonen, Fin
Hokei (Naiset) Minna Karjalainen, Fin Anna Cervin, Swe Elin Mellgren, Swe
Jissen (Naiset) Päivi Nevalainen, Fin Minna Karjalainen, Fin Laura Pellikka, Fin


2015 Grebbestad, Ruotsi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Oskar Sjöberg, Swe Philip Högberg, Swe Jere Anttalainen, Fin
Jissen (Miehet) Antti Peltonen, Fin Jere Anttalainen, Fin Philip Högberg, Swe
Hokei (Naiset) Laura Pellikka, Fin Essi Pelttari, Fin Suvi Nissinen, Fin
Jissen (Naiset) Laura Pellikka, Fin Katja Anoschkin, Fin Clary Andersson, Swe

Suomalaisia taidoseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Taido, entinen Suomen Taidoliitto, muodostaa taidon lajikollegion Suomen Karateliitto ry:ssä. Taidon lajikollegio toimii kaikkien suomalaisten taidoseurojen yhdyssiteenä sekä lajin edunvalvojana Suomessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.