Taido

Taido
Perustettu	1965
Alkuperämaa	Japani
Perustaja(t)	Seiken Shukumine
Vaikutteet	Karate
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta
Infobox OK

Taidō (jap. 躰道) on japanilainen budolaji, joka perustettiin Japanissa karaten pohjalta vuonna 1965.

Taidō merkitsee suomeksi käännettynä vartalon ja mielen (tai) tietä (dō). Sana dō tarkoittaa sekä henkistä että fyysistä tietä, polkua, elämäntapaa. Taidōn harrastajasta käytetään nimitystä taidōka.

Historia

Lajin perustaja Seiken Shukumine syntyi Nahan kaupungissa Okinawalla 9. joulukuuta 1925. Hän aloitti jo hyvin nuorena okinawa te:n harjoittelun.

Toisessa maailmansodassa Shukumine loi Unsoku-liikkumisen. Toisessa maailmansodassa hän loi ja systematisoi oman tyylinsä, jonka hän nimesi gensei ryū karateksi. Hän alkoi opettaa sitä 1953 ja 1957 sai Dai Nippon Butokukailta karate-dō -arvon 8. dan hanshi.

Shukuminen näkemys budosta muuttui. Hänen uusien ideoidensa perusteella syntyi uusi budolaji, joka nimettiin taidōksi ("vartalon tie"). Tämä tapahtui vuonna 1962, jolloin taidōn katsotaan syntyneen. Shukumine viimeisteli vielä lajin perustan 1963 ja samalla kehitti teorian ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta. Taidō virallistettiin 1965 ja samana vuonna perustettiin Japanin taidōliitto.

Historia Suomessa

Suomeen laji saapui ensimmäisenä Lahteen 1972. Sen toi mukanaan japanilainen opiskelija Minoru Okanda, 2. dan. Hän ilmestyi Lahden Sugatan judōharjoituksiin, jonka päätyttyä hän kysyi haluaisivatko jotkut alkaa harjoitella uutta lajia.

Okandan palattua Japaniin 1973 taidōn opettamista jatkoi Kenji Vemura, 4. dan.

Suomen Taidoliitto perustettiin 1981 ja kolmea vuotta myöhemmin se liittyi Maailman taidoliiton jäseneksi.

Taidō lajina

Taidōssa hyökätään ja puolustaudutaan samanaikaisesti vartalon akselin erilaisia liikeratoja hyväksi käyttäen. Taidōn perustan muodostavat viiteen tekniikkaluokkaan jaetut 50 perustekniikkaa ja niistä luovuudella kehitetyt sovellutukset. Tekniikat sisältävät muun muassa erilaisia lyöntejä, potkuja ja jalkasaksikaatoja.

Liikkuminen

Taidōn periaatteisiin kuuluu jatkuva liikkuminen. On vaikea osua kohteeseen, joka on liikkeessä. Pystyasennossa tapahtuvaa perusliikkumista kutsutaan unsokuksi. Lisäksi käytetään hyväksi permantovoimistelua muistuttavia liikkeitä kuten voltteja, kärrynpyöriä. Nämä erilaiset liikkumistavat antavat hyökkäykselle ja puolustukselle nopeutta, voimaa ja yllättävyyttä.

Taidōn tekniikkaluokat

Taidōssa on viisi tekniikkaluokkaa. Jokaisessa eri tekniikkaluokassa on kymmeniä eri tekniikoita. Seuraavassa on esitelty tekniikkaluokat ja niiden ominaispiirteet.

Sengi

Sen tarkoittaa pyörivää. Sen-tekniikat tehdään yhdistämällä vartalon pystyakselin pyöriminen tekniikkaan. Pyörimisellä hämätään vastustajaa, suojataan omaa kehoa ja haetaan tekniikkaan voimaa. Malli luonnosta on tuulenpyörre.

Ungi

Un tarkoittaa siirtyvää. Un-tekniikoissa haetaan voima aaltomaisella liikkeellä. Tähän tekniikkaluokkaan kuuluvat muun muassa hyppypotkut. Malli luonnosta on rantaan iskeytyvä aalto.

Hengi

Hen tarkoittaa muuttuvaa. Hen-tekniikassa ylä- ja alavartalon paikkaa vaihdetaan nopeasti. Tällä saadaan tehtyä samanaikaisia väistö- ja hyökkäystekniikoita. Malli luonnosta on muotoaan muuttava myrskypilvi.

Nengi

Nen tarkoittaa kiertyvää. Nen-tekniikat tehdään kiertämällä vartaloa vaakasuunnassa. Tekniikkaluokkaan kuuluu muun muassa saksikaatoja ja joitakin potkutekniikoita. Malli luonnosta on vesipyörre.

Tengi

Ten tarkoittaa vierivää. Ten-tekniikoissa tehdään pyöreitä tai kaarevia liikkeitä, hieman permantovoimistelua muistuttavalla tyylillä. Malli luonnosta on pallosalama.

Taidōn harjoitteita

Hōkei

Hōkei on yksin suoritettava, ennalta määrätty liikesarja, jolla harjoitellaan taidon tekniikoita ja liikkeitä. Hōkeita on useita erilaisia, joista osa on suunnattu naisille tai yli 35-vuotiaille.

Kōbō

Kōbō on parina suoritettava, ennalta määrätty liikesarja, jolla harjoitellaan taidon tekniikoita ja liikkeitä. Parista toinen on hyökkääjän ja toinen puolustajan roolissa. Kōbō-liikesarjoja on useita erilaisia.

Tenkai

Tenkai on ennalta suunniteltu taistelu, jossa viisi taidōkaa (wakiyaku) hyökkää yhtä taidōkaa (chūyaku) kohti. Kullakin hyökkääjällä on käytössään yksi taidōn tekniikkaluokka, jota hän pyrkii painottamaan suorituksen aikana. Taistelun kesto on 25-30 sekuntia ja lopputuloksena chūjaku aina voittaa vastustajansa. Tenkaissa pyritään monipuolisiin tekniikoihin, järkeviin puolustautumisiin ja kolmiulotteiseen tilankäyttöön.

Taidō kilpailulajina

Taidōssa kilpaillaan yksilötasolla kahdessa lajissa: hōkeissa eli liikesarjassa ja jissenissä eli vapaassa ottelussa. Molemmat lajit käydään tavallisesti cup-periaatteen mukaisesti, eli voittaja pääsee jatkoon, hävinnyt putoaa. Alemmat vyöt (sini- ja vihreävöiset) kilpailevat omassa ja ylemmät (ruskea- ja mustavöiset) omassa sarjassaan. Painoluokkia ei ole.

Ryhmänä voi kilpailla tenkai-suorituksella, jota arvioi yksi tuomari jokaista miestä kohti. Arvostelu tapahtuu pistein (0-10). Päätuomari arvostelee shuyakun lisäksi koko suorituksen, josta annetaan kaksinkertaisena painottuvat (0-20).

Taidon suomenmestaruuskilpailut

Pääartikkeli: Taidon suomenmestaruuskilpailut

Taidossa järjestettiin ensimmäiset suomenmestaruuskilpailut vuonna 1978 ja niitä on järjestetty siitä lähtien vuosittain. Joukkuelajien ja junioireiden mestaruuksista alettiin kilpailla vuonna 1986. Naisten ottelu tuli kilpailuihin mukaan vuonna 1992.

Taidon maailmanmestaruuskilpailut

Ensimmäiset viralliset taidon MM-kilpailut järjestettiin 1993 Japanissa ja seuraavat MM-kilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1997. MM-kilpailut järjestetään nykyisinkin neljän vuoden välein, samoin EM-kilpailut.

Japanissa kuitenkin pidettiin ensimmäiset Taidon MM-kilpailut vuonna 1984, jotka myöhemmin muutettiin epävirallisiksi. Näissä kilpailuissa suomalainen Jukka Kirsi voitti sekä ottelussa että liikesarjoissa MM-kultaa. Japanissa järjestettiin epäviralliset MM-kilpailut myös vuonna 1989.

MM-tasolla kilpaillaan yksilölajien (hokei ja jissen) lisäksi joukkuelajeissa (dantai hokei ja dantai jissen), sekä tenkaissa. Dantai hokeissa viisihenkinen joukkue tekee liikesarjansa mahdollisimman yhtäaikaisesti, jonka tuomarit arvostelevat pistein. Dantai jissenissä viisihenkinen joukkueet ottelevat yksi kerrallaan toisen joukkueen ottelijaa vastaan. Enemmän voittoja saavuttanut joukkue voittaa. Dantai jissenissä on kuitenkin mahdollista päätyä tasapeliin yksittäisten otteluiden osalta, ja mikäli voittojen määrä on lopussa tasan, otteluissa saavutettujen pisteiden määrä ratkaisee voittajan.

Vuoden 1984 kilpailuiden tulokset:

Miehet ottelu: 1. Jukka Kirsi, Fin 2. Naoki Ogura, Jpn 3. Nagatsuku Ogura, Jpn - Miehet Hokei: 1. Jukka Kirsi, Fin 2. Tony Antinazi, Usa 3. Hiroaki Tohara, Jpn - Naiset hokei: 1. Miyoko Takashima, Jpn 2. Akiko Yahata, Jpn 3. Yoko Somemiya, Jpn - Joukkueottelu: 1. Tokio A 2. Suomi 3. Tokio C - Joukkuehokei: 1. Japan D 2. U.S.A. 3. Japan A - Tenkai: 1. Japan C 2. Japan A 3. Japan B

Vuoden 1989 kilpailuiden tulokset:

Miehet ottelu: 1. Takeshi Abe, Jpn 2. Jukka Kirsi, Fin 3. Taiji Muruyama, Jpn 3. Akihiko Katoh, Jpn - Miehet hokei: 1. Kohji Doi, Jpn 2. Mitsuo Katoh, Jpn, 3. Jukka Kirsi, Fin 3. Nayo Tanzawa, Jpn - Naiset hokei: 1.Teruko Miyahara, Jpn 2. Riitta Korhonen (os. Airamo), Fin 3. Fumiko Takahashi, Jpn 3. Noriko Dakurige, Jpn

Lisäksi Suomi oli joukkuelajeissa ottelussa ja tenkaissa pronssilla Japanin viedessä muut mitalit.

Virallisten maailmanmestaruuskilpailujen tulokset:

1993 Tokio, Japani

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Yuetsu Tanaka, Jpn	F. Monma, Jpn	K. Hermansson, Swe
Jissen (Miehet)	T. Ishikura, Jpn	Jyrki Inkinen, Fin	N. Okaniwa, Jpn
Hokei (Naiset)	C.Kudo, Jpn	M. Itoh, Jpn	Minna Ekholm, Fin
Jissen (Naiset)	A. Matsuura, Jpn	M. Ekholm, Fin	N. Norizuki, Jpn
Dantai hokei (seka)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (Miehet)	Japani	Japani	Suomi
Tenkai (Seka)	Japani	Japani	Suomi

1997 Helsinki, Suomi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Henri Kosonen, Fin	Nabuo Sakamoto, Jpn	Fumikaxu Momma, Jpn
Jissen (miehet)	Tomokazu Kaneko, Jpn	Hannu Tamminen, Fin	Sami Soininen, Fin
Hokei (naiset)	Pauliina Stjernvall (os.Vaittinen), Fin	Noriko Yokoyama, Jpn	Ai Konishi, Jpn
Jissen (naiset)	Noriko Yokoyama, Jpn	Teija Mujunen, Fin	Minna Ekholm, Fin
Dantai hokei (miehet)	Japani	Suomi	Ruotsi
Dantai hokei (naiset)	Suomi	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Suomi	Ruotsi
Tenkai (seka)	Suomi	Japani	Japani

2001 Okinawa, Japani

Kilpailulaji	kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Hiroki Miyashita, Jpn	Shinichi Sato, Jpn	Takeshi Komatsu, Jpn
Jissen (miehet)	Kazuya Konoma, Jpn	Henri Kosonen, Fin	Jarno Nieminen, Fin
Hokei (naiset)	Maya Tabata, Jpn	Yaoi Masaki, Jpn	Ai Konishi, Jpn
Jissen (naiset)	Mariko Hoshino, Jpn	Maya Tabata, Jpn	Katja Pellikka, Fin
Dantai hokei (miehet)	Japani	Japani	Japani
Dantai hokei (naiset)	Japani	Suomi	Japani
Dantai jissen (miehet)	Japani	Japani	Ruotsi
Dantai jissen (naiset)	Suomi	Ruotsi	Japani
Tenkai (seka)	Japani	Japani	Suomi

2005 Göteborg, Ruotsi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Tetsuji Nakano, Jpn	Tomikazu Mori, Jpn	Tomi Tolsa, Fin
Jissen (miehet)	Tomokazu Kaneko, Jpn	Arnaud Simon, Fra	Katsutoshi Ishikuro, Jpn
Hokei (naiset)	Akiko Sato, Jpn	Satu Hiltunen, Fin	Maria Tång, Swe
Jissen (naiset)	Satu Hiltunen, Fin	Sanna Haapanen, Fin	Suvi Lindroos, Fin
Dantai hokei (miehet)	Japani	Suomi	Suomi
Dantai hokei (naiset)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Japani	Ruotsi
Dantai jissen (naiset)	Japani	Suomi	Ruotsi
Tenkai	Japani	Japani	Suomi

2009 Hiroshima, Japani

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Tetsuji Nakano, Jpn	Jani Pylväinen, Fin	Kito Omura, Jpn
Jissen (miehet)	Tomokazu Kaneko, Jpn	Tetsuji Nakano, Jpn	Kimio Tanno, Jpn
Hokei (naiset)	Keika Hirose, Jpn	Anna Cervin, Swe	Yuki Seto, Jpn
Jissen (naiset)	Minna Karjalainen, Fin	Anna Cervin, Swe	Yuki Seto, Jpn
Dantai hokei (miehet)	Japani	Japani	Suomi
Dantai hokei (naiset)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Japani	Ruotsi
Dantai jissen (naiset)	Japani	Ruotsi	Japani
Tenkai (miehet)	Japani	Japani	Suomi
Tenkai (naiset)	Japani	Japani	Suomi

2013 Helsinki, Suomi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Tetsuji Nakano, Jpn	Hiroki Miyashita, Jpn	Yoshinobu Iwama, Jpn
Jissen (miehet)	Akira Aburai, Jpn	Jani Pylväinen, Fin	Takuma Sasaki, Jpn
Hokei (naiset)	Miyu Sato, Jpn	Essi Pelttari, Fin	Yuko Sato, Jpn
Jissen (naiset)	Maho Yamagiwa, Jpn	Päivi Nevalainen, Fin	Essi Pelttari, Fin
Dantai hokei (miehet)	Suomi	Japani	Ruotsi
Dantai hokei (naiset)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (naiset)	Japani	Suomi	Ruotsi
Tenkai (seka)	Japani	Japani	Suomi
Tenkai (naiset)	Japani	Suomi	Japani

Taidon euroopanmestaruuskilpailut

Taidon euroopanmestaruuksista on kilpailtu vuodesta 1987 lähtien. Joinakin vuosina kilpailut ovat olleet avoimet, jolloin kilpailuihin on osallistunut runsaasti japanilaisia taidokoita.

Taidon EM tulokset:

1987 Uddevalla, Ruotsi (avoimet)

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Jissen (miehet)	Peter Laitiainen, Fin	Mitsumoto Kato, Jpn	Pekka Airamo, Fin
Hokei (m/n)	Riitta Airamo, Fin	Pekka Airamo, Fin	Mitsumoto Kato, Jpn

1991 Lissabon, Portugali (avoimet)

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Mika Jaatinen, Fin	Antonio Alves, Por	Katsunori Joraku, Jpn
Jissen (Miehet)	Kyösti Elfvengren, Fin	Takashi Suzuki, Jpn	Richard Farby, Swe
Hokei (Naiset)	Teija Mujunen, Fin	Sari Laine, Fin	Pirkko Kymäläinen, Fin

Suomalaisia taidoseuroja

Lajin keskusjärjestönä Suomessa toimii Suomen Taidoliitto.

Asikkalan taido Espoon Taido Helsingin Taido Jigotai (Jyväskylä) Järvenpään Taidoseura Kotkan Taido Kouvolan Taido

Kuopion Taidoseura Lahden Gentai Lahden Sugata Mäntsälän taido Nummelan Kumakai Oulun Taidoseura Porvoon Taidoseura

Riihimäen Taido Sandokai (Kerava) Tampereen Taido Turun Taidoseura Vantaan Taido Yliopiston Taido Ylöjärven Taido

Aiheesta muualla

• Suomen Taidoliitto