Taido

Taido
Perustettu	1965
Alkuperämaa	Japani
Perustaja(t)	Seiken Shukumine
Vaikutteet	Karate
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta
Infobox OK

Taidō (jap. 躰道) on japanilainen budolaji, joka perustettiin Japanissa karaten pohjalta vuonna 1965.

Taidō merkitsee suomeksi käännettynä vartalon ja mielen (tai) tietä (dō). Sana dō tarkoittaa sekä henkistä että fyysistä tietä, polkua, elämäntapaa. Taidōn harrastajasta käytetään nimitystä taidōka.

Historia

Lajin perustaja Seiken Shukumine syntyi Nahan kaupungissa Okinawalla 9. joulukuuta 1925. Hän aloitti jo hyvin nuorena okinawa ten harjoittelun.

Toisessa maailmansodassa Shukumine loi Unsoku-liikkumisen. Toisessa maailmansodassa hän loi ja systematisoi oman tyylinsä, jonka hän nimesi gensei ryū karateksi. Hän alkoi opettaa sitä 1953 ja 1957 sai Dai Nippon Butokukailta karate-dō -arvon 8. dan hanshi.

Shukuminen näkemys budosta muuttui. Hänen uusien ideoidensa perusteella syntyi uusi budolaji, joka nimettiin taidōksi ("vartalon tie"). Tämä tapahtui vuonna 1962, jolloin taidōn katsotaan syntyneen. Shukumine viimeisteli vielä lajin perustan 1963 ja samalla kehitti teorian ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta. Taidō virallistettiin 1965 ja samana vuonna perustettiin Japanin Taidōliitto.

Historia Suomessa

Suomeen laji saapui ensimmäisenä Lahteen 1972. Sen toi mukanaan japanilainen opiskelija Minoru Okanda, 2. dan. Hän ilmestyi Lahden Sugatan judōharjoituksiin, jonka päätyttyä hän kysyi haluaisivatko jotkut alkaa harjoitella uutta lajia.

1972

Opiskelija Minoru Okanda 2.dan toi taidon Suomeen. Ensimmäiseksi lajia esiteltiin Lahden Sugatan judosalilla. Ensimmäiset taidokat olivat Lahden Sugatan judokoita, joihin Okandan voimakas tekniikka ja nopea liikkuminen teki vaikutuksen. Taidoa alettiin harjoitella Genseidojon alla, joka oli Lahden Sugatan taidojaos.

1973

Kun Minoru Okanda palasi Japaniin, hänen kanssaan sinne matkusti Hannu Helminen, joka harjoitteli Kitasaton yliopistolla taidoa kolmesti päivässä. Tuliaisina yli puolen vuoden mittaiselta matkalta Helmisellä oli 2.kyun ruskea vyö, joinka myönsi lajin kehittäjä Seiken Shukumine. Lahdessa aloitettua taido-opetusta oli Suomeen tullut jatkamaan Kenji Uemura 4.dan.

1974

Ensimmäinen virallinen alkeiskurssi aloitettiin Lahdessa.

1975

Heikki Koverola, Jukka Malin, Jyrki Talvisalmi lähtevät Japaniin taido-oppiin yhdessä Hannu Helmisen kanssa. Hannu Helminen suorittaa toisena suomalaisena 1. dan mustan vyön ja saa  poikkeusluvan myöntää kyu-arvoja Suomessa. Miehet ottavat matkan aikana osaa myös taidokilpailuihin. Koverola ja Helminen viettivät Japanissa kolme kuukautta. Malin ja Talvisalmi puoli vuotta. Laji kehittyi voimakkaasti tuona aikana, joten jokainen japaninkävijä toi tullessaan uutta oppia.

1976

Yuetsu Tanaka ja Mutsuo Katami vierailivat Suomessa kahden kuukauden ajan. Yhdysvalloissa aloitettiin taidon harjoittelu Mitsunobu Uchidan johdolla. Ensimmäinen myös naisille suunnattu alkeiskurssi alkaa. Mukana kurssilla aloittaa myös Johanna Ruokosalmi.

1977

Jukka Kirsi ja Tuula Junden (myöh. Kirsi nyk. Tilley) lähtivät opintomatkalle Japaniin. Matka kesti viisi kuukautta.

1978

Ensimmäiset taidon SM-kilpailut järjestettiin Lahdessa.

1980

Lajin kehittäjä Seiken Shukumine vieraili Suomessa Kawachin, Tanakan, Kondōn ja Tsuchiyan kanssa.

1981

Suomen Taidoliitto perustettiin.[2]

1984

Suomen Taidoliitto liittyi World Taido Federationin jäseneksi. Ensimmäiset nuorten SM-kilpailut järjestettiin. Japanissa pidetyissä kansaivvälisissä kilpailuissa Jukka Kirsi tyhjensi palkintopöydän voittamalla henkilökohtaisen hokein ja ottelun mestaruudet.

1986

Järjestettiin ensimmäiset joukkueiden SM-kilpailut.

1987

Uddevallassa, Ruotsissa järjestettiin ensimmäiset EM-kilpailut. Peter Laitiaisesta ja Riitta Airamosta tuli Suomen ensimmäiset Euroopanmestarit. Airamo vei hokein mestaruuden ja Laitiainen ottelun. Kilpailuissa hokeissa kilpailivat sekä naiset että miehet samassa sarjassa. Otteluun saattoivat ottaa osaa vain miehet.

1989

Suomalaiset kilpailevat jälleen Japanissa kansainvälisissä kilpailuissa. Jukka Kirsi vie miesten otteluhopeaa ja hokeissa pronssia. Naisten sarjassa Riitta Korhonen (o.s. Airamo) ottaa hopeaa henkilökotaisessa hokeissa. Kulta meni Terako Miyaharalle, joka on mahdollisesti yksi parhaimmista naistaidokoista taidon historiassa.

1993

Japanissa järjestetään lajin ensimmäiset viralliset MM-kilpailut.[3]

1997

Taidon toiset MM-kilpailut järjestettiin Helsingissä. Kilpailuissa Suomi niitti menestystä, kun Henri Kosonen ja Pauliina Vaittinen ottivat henkilökohtaiset hokein kultamitalit ja naisten dantai hokei joukkue saavutti kultaa.

2001

Seiken Shukumine kuoli 26. marraskuuta Shizuokan prefektuurissa. Taidon teknistä kehitystä jatkaa Taidō Hon-in.

2003

Suomi isännöi EM-kilpailut vuonna 2003 Hollolassa.

2005

Lajin MM-kilpailut järjestetään Göteborgissa Ruotsissa. Suomi ottaa naisten ottelussa kolmoisvoiton: Satu Hiltunen kultaa, Sanna Haapanen hopeaa ja Suvi Lindroos Pronssia.

2009

Hiroshimassa järjestetään lajin MM-kilpailut. Minna Karjalainen voittaa naisten ottelun.

2011

Suomen Taidoliitto ry liittyy Suomen Karateliitto ry:n jäseneksi. Taidotoiminta alkaa lokakuussa Saksassa Tuomas ja Piia Luttisen toimesta ensimmäisen alkeiskurssin myötä.

EM-kilpailut käydään Ranskassa.

2013

MM-kilpailut järjestettiin jälleen Helsingissä.

2014

Suomen Taidoliitto purettiin ja Suomen Taido muodosti taidon lajikollegion Suomen Karateliitto ry:ssä. Taidon lajikollegio toimii kaikkien suomalaisten taidoseurojen yhdyssiteenä sekä lajin edunvalvojana Suomessa.

2015

Taido täytti 50 vuotta 23.2015.  Ruotsi isännöi taidon EM-kilpailut Tanumissa. Joukkorahoituksella toteutettu Taido Kyohanin ensimmäisen osan käännös julkaistiin.

2017

Japanin Kofussa järjestettiin henkilökohtaiset ja joukkeiden MM-kilpailut. Suomalaisnaiset tekivät ottivat kaksoisvoiton naisten hokeissa: Suvi Nissinen kultaa ja Laura Pellikka hopeaa.

Taidō lajina

Taidōssa hyökätään ja puolustaudutaan samanaikaisesti vartalon akselin erilaisia liikeratoja hyväksi käyttäen. Taidōn perustan muodostavat viiteen tekniikkaluokkaan jaetut 50 perustekniikkaa ja niistä luovuudella kehitetyt sovellutukset. Tekniikat sisältävät muun muassa erilaisia lyöntejä, potkuja ja jalkasaksikaatoja.

Liikkuminen

Taidōn periaatteisiin kuuluu jatkuva liikkuminen. On vaikea osua kohteeseen, joka on liikkeessä. Pystyasennossa tapahtuvaa perusliikkumista kutsutaan unsokuksi. Lisäksi käytetään hyväksi permantovoimistelua muistuttavia liikkeitä kuten voltteja, kärrynpyöriä. Nämä erilaiset liikkumistavat antavat hyökkäykselle ja puolustukselle nopeutta, voimaa ja yllättävyyttä.

Taidōn tekniikkaluokat

Taidōssa on viisi tekniikkaluokkaa. Jokaisessa eri tekniikkaluokassa on kymmeniä eri tekniikoita. Seuraavassa on esitelty tekniikkaluokat ja niiden ominaispiirteet.

Sengi

Sen tarkoittaa pyörivää. Sen-tekniikat tehdään yhdistämällä vartalon pystyakselin pyöriminen tekniikkaan. Pyörimisellä hämätään vastustajaa, suojataan omaa kehoa ja haetaan tekniikkaan voimaa. Malli luonnosta on tuulenpyörre.

Ungi

Un tarkoittaa siirtyvää. Un-tekniikoissa haetaan voima aaltomaisella liikkeellä. Tähän tekniikkaluokkaan kuuluvat muun muassa hyppypotkut. Malli luonnosta on rantaan iskeytyvä aalto.

Hengi

Hen tarkoittaa muuttuvaa. Hen-tekniikassa ylä- ja alavartalon paikkaa vaihdetaan nopeasti. Tällä saadaan tehtyä samanaikaisia väistö- ja hyökkäystekniikoita. Malli luonnosta on muotoaan muuttava myrskypilvi.

Nengi

Nen tarkoittaa kiertyvää. Nen-tekniikat tehdään kiertämällä vartaloa vaakasuunnassa. Tekniikkaluokkaan kuuluu muun muassa saksikaatoja ja joitakin potkutekniikoita. Malli luonnosta on vesipyörre.

Tengi

Ten tarkoittaa vierivää. Ten-tekniikoissa tehdään pyöreitä tai kaarevia liikkeitä, hieman permantovoimistelua muistuttavalla tyylillä. Malli luonnosta on pallosalama.

Taidōn harjoitteita

Hōkei

Hōkei on yksin suoritettava, ennalta määrätty liikesarja, jolla harjoitellaan taidon tekniikoita ja liikkeitä. Hōkeita on useita erilaisia, joista osa on suunnattu naisille tai yli 35-vuotiaille.

Kōbō

Kōbō on otteluharjotus, jossa opitaan kolme hyökkäyksen ajoitusta, joita budossa yleisesti käytetään. Nämä ajoitukset ovat:

• tai-no sen: Hyökätään ennen vastustajaa.
• go-no sen: Hyökätään heti vastustajan hyökkäyksen jälkeen.
• sen-no sen: Hyökätään samaan aikaan, kun vastustaja hyökkää

Tenkai

Tenkai on ennalta suunniteltu taistelu, jossa viisi taidōkaa (wakiyaku) hyökkää yhtä taidōkaa (chūyaku) kohti. Kullakin hyökkääjällä on käytössään yksi taidōn tekniikkaluokka, jota hän pyrkii painottamaan suorituksen aikana. Taistelun kesto on 25-30 sekuntia ja lopputuloksena chūjaku aina voittaa vastustajansa. Tenkaissa pyritään monipuolisiin tekniikoihin, järkeviin puolustautumisiin ja kolmiulotteiseen tilankäyttöön.

Taidō kilpailulajina

Taidōssa kilpaillaan yksilötasolla kahdessa lajissa: hōkeissa eli liikesarjassa ja jissenissä eli vapaassa ottelussa. Molemmat lajit käydään tavallisesti cup-periaatteen mukaisesti, eli voittaja pääsee jatkoon, hävinnyt putoaa. Alemmat vyöt (sini- ja vihreävöiset) kilpailevat omassa ja ylemmät (ruskea- ja mustavöiset) omassa sarjassaan. Painoluokkia ei ole.

Ryhmänä voi kilpailla tenkai-suorituksella, jota arvioi yksi tuomari jokaista miestä kohti. Arvostelu tapahtuu pistein (0-10). Päätuomari arvostelee shuyakun lisäksi koko suorituksen, josta annetaan kaksinkertaisena painottuvat (0-20).

Taidon suomenmestaruuskilpailut

Pääartikkeli: Taidon suomenmestaruuskilpailut

Taidossa järjestettiin ensimmäiset suomenmestaruuskilpailut vuonna 1978 ja niitä on järjestetty siitä lähtien vuosittain. Joukkuelajien ja junioireiden mestaruuksista alettiin kilpailla vuonna 1986. Naisten ottelu tuli kilpailuihin mukaan vuonna 1992.

Taidon maailmanmestaruuskilpailut

Ensimmäiset viralliset taidon MM-kilpailut järjestettiin 1993 Japanissa ja seuraavat MM-kilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1997. MM-kilpailut järjestetään nykyisinkin neljän vuoden välein, samoin EM-kilpailut.

Japanissa kuitenkin pidettiin ensimmäiset Taidon MM-kilpailut vuonna 1984, jotka myöhemmin muutettiin epävirallisiksi. Näissä kilpailuissa suomalainen Jukka Kirsi voitti sekä ottelussa että liikesarjoissa MM-kultaa. Japanissa järjestettiin epäviralliset MM-kilpailut myös vuonna 1989.

MM-tasolla kilpaillaan yksilölajien (hokei ja jissen) lisäksi joukkuelajeissa (dantai hokei ja dantai jissen), sekä tenkaissa. Dantai hokeissa viisihenkinen joukkue tekee liikesarjansa mahdollisimman yhtäaikaisesti, jonka tuomarit arvostelevat pistein. Dantai jissenissä viisihenkinen joukkueet ottelevat yksi kerrallaan toisen joukkueen ottelijaa vastaan. Enemmän voittoja saavuttanut joukkue voittaa. Dantai jissenissä on kuitenkin mahdollista päätyä tasapeliin yksittäisten otteluiden osalta, ja mikäli voittojen määrä on lopussa tasan, otteluissa saavutettujen pisteiden määrä ratkaisee voittajan.

Vuoden 1984 kilpailuiden tulokset:

Miehet ottelu: 1. Jukka Kirsi, Fin 2. Naoki Ogura, Jpn 3. Nagatsuku Ogura, Jpn - Miehet Hokei: 1. Jukka Kirsi, Fin 2. Tony Antinazi, Usa 3. Hiroaki Tohara, Jpn - Naiset hokei: 1. Miyoko Takashima, Jpn 2. Akiko Yahata, Jpn 3. Yoko Somemiya, Jpn - Joukkueottelu: 1. Tokio A 2. Suomi 3. Tokio C - Joukkuehokei: 1. Japan D 2. U.S.A. 3. Japan A - Tenkai: 1. Japan C 2. Japan A 3. Japan B

Vuoden 1989 kilpailuiden tulokset:

Miehet ottelu: 1. Takeshi Abe, Jpn 2. Jukka Kirsi, Fin 3. Taiji Muruyama, Jpn 3. Akihiko Katoh, Jpn - Miehet hokei: 1. Kohji Doi, Jpn 2. Mitsuo Katoh, Jpn, 3. Jukka Kirsi, Fin 3. Nayo Tanzawa, Jpn - Naiset hokei: 1.Teruko Miyahara, Jpn 2. Riitta Korhonen (o.s. Airamo), Fin 3. Fumiko Takahashi, Jpn 3. Noriko Dakurige, Jpn

Lisäksi Suomi oli joukkuelajeissa ottelussa ja tenkaissa pronssilla Japanin viedessä muut mitalit.

Virallisten maailmanmestaruuskilpailujen tulokset:

1993 Tokio, Japani

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Yuetsu Tanaka, Jpn	F. Monma, Jpn	K. Hermansson, Swe
Jissen (Miehet)	T. Ishikura, Jpn	Jyrki Inkinen, Fin	N. Okaniwa, Jpn
Hokei (Naiset)	C.Kudo, Jpn	M. Itoh, Jpn	Minna Ekholm, Fin
Jissen (Naiset)	A. Matsuura, Jpn	M. Ekholm, Fin	N. Norizuki, Jpn
Dantai hokei (seka)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (Miehet)	Japani	Japani	Suomi
Tenkai (Seka)	Japani	Japani	Suomi

1997 Helsinki, Suomi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Henri Kosonen, Fin	Nabuo Sakamoto, Jpn	Fumikaxu Momma, Jpn
Jissen (miehet)	Tomokazu Kaneko, Jpn	Hannu Tamminen, Fin	Sami Soininen, Fin
Hokei (naiset)	Pauliina Stjernvall (o.s.Vaittinen), Fin	Noriko Yokoyama, Jpn	Ai Konishi, Jpn
Jissen (naiset)	Noriko Yokoyama, Jpn	Teija Mujunen, Fin	Minna Ekholm, Fin
Dantai hokei (miehet)	Japani	Suomi	Ruotsi
Dantai hokei (naiset)	Suomi	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Suomi	Ruotsi
Tenkai (seka)	Suomi	Japani	Japani

2001 Okinawa, Japani

Kilpailulaji	kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Hiroki Miyashita, Jpn	Shinichi Sato, Jpn	Takeshi Komatsu, Jpn
Jissen (miehet)	Kazuya Konoma, Jpn	Henri Kosonen, Fin	Jarno Nieminen, Fin
Hokei (naiset)	Maya Tabata, Jpn	Yaoi Masaki, Jpn	Ai Konishi, Jpn
Jissen (naiset)	Mariko Hoshino, Jpn	Maya Tabata, Jpn	Katja Pellikka, Fin
Dantai hokei (miehet)	Japani	Japani	Japani
Dantai hokei (naiset)	Japani	Suomi	Japani
Dantai jissen (miehet)	Japani	Japani	Ruotsi
Dantai jissen (naiset)	Suomi	Ruotsi	Japani
Tenkai (seka)	Japani	Japani	Suomi

2005 Göteborg, Ruotsi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Tetsuji Nakano, Jpn	Tomikazu Mori, Jpn	Tomi Tolsa, Fin
Jissen (miehet)	Tomokazu Kaneko, Jpn	Arnaud Simon, Fra	Katsutoshi Ishikuro, Jpn
Hokei (naiset)	Akiko Sato, Jpn	Satu Hiltunen, Fin	Maria Tång, Swe
Jissen (naiset)	Satu Hiltunen, Fin	Sanna Haapanen, Fin	Suvi Lindroos, Fin
Dantai hokei (miehet)	Japani	Suomi	Suomi
Dantai hokei (naiset)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Japani	Ruotsi
Dantai jissen (naiset)	Japani	Suomi	Ruotsi
Tenkai	Japani	Japani	Suomi

2009 Hiroshima, Japani

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Tetsuji Nakano, Jpn	Jani Pylväinen, Fin	Kito Omura, Jpn
Jissen (miehet)	Tomokazu Kaneko, Jpn	Tetsuji Nakano, Jpn	Kimio Tanno, Jpn
Hokei (naiset)	Keika Hirose, Jpn	Anna Cervin, Swe	Yuki Seto, Jpn
Jissen (naiset)	Minna Karjalainen, Fin	Anna Cervin, Swe	Yuki Seto, Jpn
Dantai hokei (miehet)	Japani	Japani	Suomi
Dantai hokei (naiset)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Japani	Ruotsi
Dantai jissen (naiset)	Japani	Ruotsi	Japani
Tenkai (miehet)	Japani	Japani	Suomi
Tenkai (naiset)	Japani	Japani	Suomi

2013 Helsinki, Suomi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Tetsuji Nakano, Jpn	Hiroki Miyashita, Jpn	Yoshinobu Iwama, Jpn
Jissen (miehet)	Akira Aburai, Jpn	Jani Pylväinen, Fin	Takuma Sasaki, Jpn
Hokei (naiset)	Miyu Sato, Jpn	Essi Pelttari, Fin	Yuko Sato, Jpn
Jissen (naiset)	Maho Yamagiwa, Jpn	Päivi Nevalainen, Fin	Essi Pelttari, Fin
Dantai hokei (miehet)	Suomi	Japani	Ruotsi
Dantai hokei (naiset)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (naiset)	Japani	Suomi	Ruotsi
Tenkai (seka)	Japani	Japani	Suomi
Tenkai (naiset)	Japani	Suomi	Japani

2017 Yamanashi, Japani

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (miehet)	Tetsuji Nakano, Jpn	Kenta Saito, Jpn	Konosuke Shimamoto, Jpn
Jissen (miehet)	Kevin Lerdwichagul, Aus	Tomokazu Kaneko, Jpn	Akira (Yoo) Aburai, Jpn
Hokei (naiset)	Suvi Nissinen, Fin	Laura Pellikka, Fin	Yuki Seto, Jpn
Jissen (naiset)	Mikiko Ueda, Jpn	Akiko Inami, Jpn	Laura Pellikka, Fin
Dantai hokei (miehet)	Japani	Japani	Suomi
Dantai hokei (naiset)	Japani	Japani	Suomi
Dantai jissen (miehet)	Japani	Suomi	Australia
Dantai jissen (naiset)	Japani	Suomi	Australia
Tenkai (seka)	Japani	Japani	Suomi
Tenkai (naiset)	Japani	Japani	Suomi

Taidon euroopanmestaruuskilpailut

Taidon euroopanmestaruuksista on kilpailtu vuodesta 1987 lähtien. Joinakin vuosina kilpailut ovat olleet avoimet, jolloin kilpailuihin on osallistunut runsaasti japanilaisia taidokoita.

Taidon EM tulokset:

1987 Uddevalla, Ruotsi (avoimet)

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Jissen (miehet)	Peter Laitiainen, Fin	Mitsumoto Kato, Jpn	Pekka Airamo, Fin
Hokei (m/n)	Riitta Airamo, Fin	Pekka Airamo, Fin	Mitsumoto Kato, Jpn

1991 Lissabon, Portugali (avoimet)

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Mika Jaatinen, Fin	Antonio Alves, Por	Katsunori Joraku, Jpn
Jissen (Miehet)	Kyösti Elfvengren, Fin	Takashi Suzuki, Jpn	Richard Farby, Swe
Hokei (Naiset)	Teija Mujunen, Fin	Sari Laine, Fin	Pirkko Kymäläinen, Fin

1995 Angers, Ranska

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)			Sami Soininen, Fin
Jissen (Miehet)			Kari Lehto, Fin
Hokei (Naiset)	Minna Ekholm, Fin	Pauliina Vaittinen, Fin
Jissen (Naiset)	Minna Ekholm, Fin

1999 Örebro, Ruotsi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Henri Kosonen, Fin	Kimmo Kivistö, Fin	Sami Kärkkäinen, Fin
Jissen (Miehet)	Kristian Hellberg, Swe	Henri Kosonen, Fin	Jarno Nieminen, Fin
Hokei (Naiset)	Liisa Levä, Fin	Hanna Savolainen, Fin	Paula Ranttila, Fin
Jissen (Naiset)	Marlene Berglöv, Swe	Paula Ranttila, Fin	Annika Nilsson, Swe

2003 Hollola, Suomi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Jani Pylväinen, Fin	Matias Soininen, Fin	Marko Havu, Fin
Jissen (Miehet)	Kristian Hellberg, Swe	Matias Soininen, Fin	Pavel Druciarek, Swe
Hokei (Naiset)	Satu Hiltunen, Fin	Marlene Berglöv, Swe	Johanna Pohjola, Fin
Jissen (Naiset)	Satu Hiltunen, Fin	Marlene Berglöv, Swe	Clary Nilsen, Swe

2007 Leiden, Hollanti

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Jani Pylväinen, Fin	Jerome Guillou, Fra	Antti Korhonen, Fin
Jissen (Miehet)	Tomi Tolsa, Fin	Jukka-Pekka Kujasalo, Fin	Marko Havu, Fin
Hokei (Naiset)	Maria Tång, Swe	Ulrika Jakobsson, Fin	Anna Cervin, Swe
Jissen (Naiset)	Emma Kaukoranta, Fin	Päivi Nevalainen, Fin	Clary Anderson, Swe

2011 Angers, Ranska

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Ilkka Kirjavainen, Fin	Jere Anttalainen, Fin	Aki Peltola, Fin
Jissen (Miehet)	Antti Korhonen, Fin	Akkanat Jensen, Swe	Antti Peltonen, Fin
Hokei (Naiset)	Minna Karjalainen, Fin	Anna Cervin, Swe	Elin Mellgren, Swe
Jissen (Naiset)	Päivi Nevalainen, Fin	Minna Karjalainen, Fin	Laura Pellikka, Fin

2015 Grebbestad, Ruotsi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Oskar Sjöberg, Swe	Philip Högberg, Swe	Jere Anttalainen, Fin
Jissen (Miehet)	Antti Peltonen, Fin	Jere Anttalainen, Fin	Philip Högberg, Swe
Hokei (Naiset)	Laura Pellikka, Fin	Essi Pelttari, Fin	Suvi Nissinen, Fin
Jissen (Naiset)	Laura Pellikka, Fin	Katja Anoschkin, Fin	Clary Andersson, Swe

2019 Tampere, Suomi

Kilpailulaji	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
Hokei (Miehet)	Oskar Sjöberg, Swe	Jasser Anoschkin, Fin	Jere Anttalainen, Fin
Jissen (Miehet)	Antti Peltonen, Fin	Arttu Sanaksenaho, Fin	Oskar Sjöberg, Swe
Hokei (Naiset)	Suvi Nissinen, Fin	Martta Häkli, Fin	Katja Anoschkin, Fin
Jissen (Naiset)	Essi Pelttari, Fin	Emilie Roos, Swe	Katja Anoschkin, Fin

Suomalaisia taidoseuroja

Suomen Taido, entiseltä nimeltään Suomen Taidoliitto, muodostaa taidon lajikollegion Suomen Karateliitto ry:ssä. Taidon lajikollegio toimii kaikkien suomalaisten taidoseurojen yhdyssiteenä sekä lajin edunvalvojana Suomessa.

Asikkalan taido Espoon Taido Helsingin Taido Jigotai (Jyväskylä) Järvenpään Taidoseura Kotkan Taido Kouvolan Taido

Kuopion Taidoseura Lahden Gentai Lahden Sugata Mäntsälän taido Nummelan Kumakai Oulun Taidoseura Porvoon Taidoseura

Riihimäen Taido Sandokai (Kerava) Tampereen Taido Turun Taidoseura Vantaan Taido Yliopiston Taido Ylöjärven Taido

Aiheesta muualla

• Suomen Taido