Taidelajit kesäolympialaisissa 1948

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuoden 1948 kesäolympialaisissa kilpailtiin urheilun lisäksi myös taidelajeissa. Tämä oli seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen kerta kun taidelajit olivat mukana olympialaisten ohjelmassa. Mukana oli 299 osanottajaa 27 eri maasta. Kategorioita oli viisi, jotka olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, kuvanveisto, maalaustaide ja musiikki. Kategoriat jakautuivat vielä alakategorioihin. Töiden piti olla urheilun innoittamia.[1]

Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Arkkitehtisuunnittelu Itävalta Adolf Hoch[2]
Skisprungschanze auf dem Kobenzl 		Itävalta Alfred Rinesch[3]
Watersports Centre 		Ruotsi Nils Olsson[4]
Baths and Sporting Hall
Kaupunkisuunnittelu Suomi Yrjö Lindegren[5]
The Centre of Athletics 		Sveitsi Werner Schindler[6]
ja Sveitsi Edy Knupfer[6]
Swiss Federal Sports and Gymnastics Training Centre 		Suomi Ilmari Niemeläinen[7]
The Athletic Centre

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Draama Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Ei pronssimitalistia
Epiikka Italia Giani Stuparich[8]
La Grotta 		Tanska Josef Petersen[9]
The Olympic Champion 		Unkari Éva Földes[10]
The Well of Youth
Lyriikka Suomi Aale Tynni[11]
Laurel of Hellas 		Etelä-Afrikka Ernst van Heerden[12]
Six Poems 		Ranska Gilbert Prouteau[12]
Rythme du Stade

Kuvanveisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Korkokuvat Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Yhdistynyt kuningaskunta Rosamund Fletcher[6]
The End of the Covert
Mitalit ja rintasoljet Ei kultamitalistia Itävalta Oskar Thiede[13]
Eight Sports Plaques 		Itävalta Edwin Grienauer[14]
Prize Rowing Trophy
Patsaat Ruotsi Gustaf Nordahl[15]
Homage to Ling 		Yhdistynyt kuningaskunta Chintamoni Kar[16]
The Stag 		Ranska Hubert Yencesse[6]
Nageuse

Maalaus- ja graafinen taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Kaiverrus ja etsaus Ranska Albert Decaris[6]
Swimming Pool 		Yhdistynyt kuningaskunta John Copley[14]
Polo Players 		Etelä-Afrikka Walter Battiss[12]
Seaside Sport
Sovellettu taide ja käsityöt Ei kultamitalistia Sveitsi Alex Diggelmann[17]
World Championship for Cycling Poster 		Sveitsi Alex Diggelmann[17]
World Championship for Ice Hockey Poster
Öljy- ja vesivärit Yhdistynyt kuningaskunta Alfred Thomson[18]
London Amateur Championships 		Italia Giovanni Stradone[6]
Le Pistard 		Irlanti Letitia Marion Hamilton[19]
Meath Hunt Point-to-Point Races

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Instrumentaalinen Ei kultamitalistia Kanada John Weinzweig[20]
Diverti for Solo Flute and Strings 		Italia Sergio Lauricella[21]
Toccata per Pianoforte
Kuorolaulu ja orkesteri Puola Zbigniew Turski[22]
Olympic Symphony 		Suomi Kalervo Tuukkanen[23]
Karhunpyynti 		Tanska Erling Brene[21]
Viguer
Suullinen Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Italia Gabriele Bianchi[21]
Inno Olimpionico

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ The Official Report of The Organising Committee for the XIV Olympiad, s. 195–198. Lontoo: The Organising Committee for the XIV Olympiad, 1948.
  2. ↑ Cheng, Linda: When architecture was an Olympic sport Articles. 26.8.2016. Architecture AU. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Olympia: Die problematische Nahbeziehung von Kunst und Sport Sport. 26.7.2012. Profil Magazin. Viitattu 22.8.2021. (saksaksi)
  4. ↑ Valhallabadet/Valhalla Sport Fastigheter. Higab. Viitattu 22.8.2021. (ruotsiksi)
  5. ↑ Yrjö Lindegren Suomen olympiakomitea. Viitattu 17.2.2020.
  6. ↑ a b c d e f AWARDS IN THE SPORT IN ART COMPETITION XIV TH OLYMPIAD LONDON 1948 OPENING CEREMONY. 1948. Olympic Library. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Aho, Esko: Urheilukeskus nappasi olym­piap­rons­sia Kulttuuri. 16.7.2008. Kaleva Media. Viitattu 17.2.2020.
  8. ↑ Holt, Richard & Ruta, Dino: ”Cultural Olympiad or an Olympics for cultural regeneration? Torino 2006”, Routledge Handbook of Sport and Legacy: Meeting the Challenge of Major Sports Events. Routledge, 2015. ISBN 978-113-647-758-4. Google-kirjat (viitattu 22.8.2021). (englanniksi)
  9. ↑ ”Arts Competitions”, The Official Report of the Organising Committee for the XIV Olympiad, s. 535–537. Lontoo: Organising Committee for the XIV Olympiad, 1948.
  10. ↑ Holler Mecséri, Annamária: An Olympian who Survived Three Concentration Camps (Nro. 3) Journal of Olympic History. 2015. The International Society of Olympic Historians. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Lindfors, Jukka: Aale Tynni voitti olympiakullan Muoniossa Uutiset. 7.5.2008. Yleisradio (Yle). Viitattu 17.2.2020.
  12. ↑ a b c Hampton, Janie: ”Chapter 16: Medals for Artists”, The Austerity Olympics: When the Games Came to London in 1948. Aurum, 2012. ISBN 978-178-131-001-4. Google-kirjat (viitattu 18.4.2021). (englanniksi)
  13. ↑ OLYMPIC GAMES MEMORABILIA 1896–2014 Mail Bid Auction No. 73. 26.4.2014. Ingrid O’Neil Sports and Olympic Memorabilia. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  14. ↑ a b Stromberg, Joseph: When the Olympics Gave Out Medals for Art Arts & Culture. 24.7.2012. The Smithsonian Magazine. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  15. ↑ Jönsson, Åke: OS i kultur - tavlan som gav olympiskt guld Populär Historia 5/2002. 2002. Svenska Historiska Media Tidskrifter AB. Viitattu 1.11.2020. (ruotsiksi)
  16. ↑ Chintamoni Kar Making Britain. The Open University. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  17. ↑ a b Meile, Ralf: Mit diesem Plakat holt ein Schweizer Gold, noch bevor Hitler die Spiele eröffnet Sport. 1.8.2020. Watson. Viitattu 22.8.2021. (saksaksi)
  18. ↑ Lametti, Daniel: Who Will Win the Gold Medal in Literature? A History of Competitive Art at the Olympics Culture. 26.7.2012. Slate. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Culleton, Claire: Voices on Campus: Claire Culleton on Irish Art at the Olympic Games. Bridgewater Review, Toukokuu 2017, 36. vsk, nro 1, s. 29–32. Massachusetts: Bridgewater State University. ISSN 0892-7634. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
  20. ↑ 7 bizarre 'sports' no longer held at the Summer Games Sports. 5.8.2016. CTV News. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  21. ↑ a b c Kramer, Bernhard: Musica Olympiaca: The Forgotten Composers of the Olympic Art Competitions. JOURNAL OF OLYMPIC HISTORY, Marraskuu 2005, 13. vsk, nro 3, s. 19, 20. International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Fryc, Adam & Poncek, Mirosław: An Event of ‘Two Heroes’: Poland and the 1948 London Olympic Games. (Tiivistelmä) The International Journal of the History of Sport, 9.4.2010, 27. vsk, nro 6, s. 1065-1079. Taylor-Francis Online. ISSN 1743-9035. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Tuomaala, Tomi: Kalervo Tuukkasen Karhunpyynti: Hopeaa sävellyskisassa 1948 Keskisuomalainen. 15.12.2014. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 17.2.2020.
Taidelajit olympialaisissa

1912 | 1920 | 1924 | 1928 | 1932 | 1936 | 1948

Kesäolympialaisten 1948 lajit ja kilpailutapahtumat

Ammunta | Haavipallo (Näytöslaji) | Jalkapallo | Koripallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Ruotsalainen voimistelu (Näytöslaji) | Soutu | Taidelajit | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taidelajit_kesäolympialaisissa_1948&oldid=19953590”