Tahdonvastaisesti toteutettu hoitotoimenpide tai tutkimus (psykiatria)
Tahdonvastaisesti toteutetulla hoitotoimenpiteellä tai tutkimuksella tarkoitetaan tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olevan potilaan psyykkisen tai ruumiillisen sairauden hoitamista tai tutkimista ilman potilaan suostumusta tai hänen kantaansa tuntematta.
Psyykkisen sairauden hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Sairaalaan tarkkailuun otettu tai hoitoon määrätty potilas voi ottaa kantaa tai antaa suostumuksensa yksittäisiin hoitotoimenpiteisiin, mutta niitä voidaan toteuttaa myös hänen tahdostaan riippumatta.[1]
Potilaalle määrättävien hoitotoimenpiteiden tulee ehdottomasti olla lääketieteellisesti hyväksyttäviä ja niiden määräämisen edellytyksenä tulee olla välitön uhka potilaan tai muun henkilön terveyttä tai turvallisuutta kohtaan.[2]
Mikäli edellytykset tahdonvastaisesti toteutettavalle hoitotoimenpiteelle täyttyvät voi potilasta hoitava lääkäri tehdä päätöksen sen / niiden toteuttamisesta. Päätöksestään lääkärin tulee aina (toimenpidekohtaisesti) tehdä merkintä potilaan sairauskertomukseen. Päätöksestä tulee käydä ilmi toimenpiteen:
- perustelut
- luonne
- kesto ja
- arvion sen vaikutuksesta potilaan hoitoon.
Lisäksi sairauskertomusmerkinnästä tulee käydä ilmi toimenpiteen määränneen lääkärin nimi ja sen toteuttajien nimet.
Potilaan tahdosta riippumatta annettava lääkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potilaalle tahdonvastaisesti annettavan lääkityksen (= injektiomuotoinen lääkitys lihakseen annettuna) tarve on arvioitava joka kerralla erikseen ja niistä tulee tehdä aiemmin mainitut merkinnät potilaan sairauskertomukseen.
Potilaan tahdosta riippumatta annettava sähköhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joissain sairaudentiloissa saattaa sähköhoidon antaminen osoittautua välttämättömäksi potilaan tahdosta riippumatta tai potilaan tahtoa tuntematta. Tällaisia tiloja ovat mm:
- Katatoninen Stupor (erään skitsofrenian alatyypin aiheuttama sulkutila)
- Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä (= psyykenlääkkeistä johtuva)
- Erittäin vakava itsetuhoinen käyttäytyminen.
Näissä tiloissa sähköhoidon antaminen on lähes aina kiireellinen ja henkeä pelastava toimenpide.
Pakkoruokinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joissain psyykkisen sairauden muodoissa potilas voi aiheuttaa itselleen hengenvaaran laiminlyömällä ravitsemuksensa (esimerkiksi anoreksia). Mikäli hoitava lääkäri katsoo potilaan ruokinnan välttämättömäksi hänen tahdostaan riippumatta voidaan se toteuttaa yleensä joko ns. nenä-maha - letkulla tai suonensisäisesti annettavalla ravintoliuoksella.
Potkimista ja lyömistä estävät vaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psyykkisen sairaudentilansa vuoksi potilas saattaa olla erityisen vaarallinen ympärillään oleville henkilöille. Toisessa artikkelissa käsiteltyjen erityisten rajoitusten (hoidollinen kiinnipitäminen, eristäminen ja sitominen) sijaan voi hoitava lääkäri määrätä potilaan käyttämään pakkopaitaa, jolla estetään ettei potilas pääse lyömään.
Psykokirurgiset toimenpiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psykokirurgisia toimenpiteitä, esimerkiksi lobotomiaa tai niihin verrattavia toimenpiteitä voidaan toteuttaa ainoastaan täysi-ikäisen potilaan kirjallisella suostumuksella, jollei kyseessä ole potilaan henkeä uhkaavan vaaran torjuminen.[2] Lisäksi psykokirurgisille toimenpiteille on olemassa lupamenettely.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finlex v. 1991: Mielenterveyslaki
- Finlex v. 2002: Laki mielenterveyslain muuttamisesta
- Sosiaali- ja terveysministeriö v. 2002: Yllä mainittuhin lakeihin liittyvä muistio / "Soveltamisohje"