Taattistenjärvi
| Taattistenjärvi | |
|---|---|
 Taattistenjärvi |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Naantali |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 95.110.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Rantaviiva | 6,28 km [1] |
| Pinta-ala | 0,54 km² [1] |
| Suurin syvyys | 6,2 m [2] |
 Taattistenjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Taattistenjärvi on Naantalissa, entisen Merimaskun kunnan alueella, Otavan saarella sijaitseva 54 hehtaarin kokoinen järvi,[3] jonka suurin syvyys on 6,2 metriä. Järvi on aikoinaan kärsinyt runsaista ravinnepitoisuuksista ja happikadoista, mutta 2010-luvulla tila on vakaa. Taattistenjärvi on myös Naantalin 29 järvestä suurin pinta-alaltaan.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hevosenkengän muotoinen 54 hehtaarin Taattistenjärvi sijaitsee Naantalissa, Merimaskun pohjoisosissa. Seututie 189 kulkee aivan järven länsirannan tuntumassa ja järven pohjois- sekä koillispuolella on asuntoalue. Järven rantoja reunustavat rehevä kasvillisuus, pellot, metsä ja kallio. Järvestä laskee pieni oja lähellä sijaitsevaan merenrantaan. Järvessä on kaksi pientä saarta, Taattistensaari ja Kuusniemenluoto.[4]
Istutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taatistenjärven suojeluyhdystys r.y. on tehnyt järveen petokalaistutuksia vuodesta 1990 lähtien.[5]
- Vuonna 1992 istutettiin 2000 toutainta
- Vuonna 1995 istutettiin 2050 toutainta
- Vuonna 1998 istutettiin 1000 toutainta
- Vuonna 2006 istutettiin 6000 mateenpoikasta[5]
- vuonna 2015 istutettiin 3000 kuhanpoikasta
- vuonna 2016 istutettiin edelleen 3000 kuhanpoikasta, joiden ensimmäiset jälkeläiset saatiin 2021.
Vuosina 2009-2015 järveen istutettiin vuosittain yli 400 jokirapua. Aikaisemmin järvessä on ollut runsas rapukanta, mutta vuonna 2009 tehdyssä koeravustuksessa niitä saatiin vain muutama.[6]Nyttemmin kanta on palautunut normaaliksi.
Tutkimus ja kunnostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1960-luvulla järvessä oli jatkuvasti happikatoa ja korkeat ravinnepitoisuudet. Vuonna 1969 otetuissa näytteissä järven fosforipitoisuus oli 5,5 metrin syvyydellä 250 μg/l ja typpipitoisuus 2 200 μg/l. Hapen kyllästysaste oli 10–20 prosenttia matalampi syvänteissä ympäri vuoden.[2]
Vuonna 1972 järvestä aloitettiin poistamaan alusvettä. Sitä pumpattiin 25 litraa sekunnissa ensimmäisenä kesänä kolmen kuukauden ajan, ja kevättalvella ja syyskesällä kuukauden ajan. Järven tila kuitenkin heikkeni tultaessa vuoteen 1976, vaikka pumppauksen avulla järvestä kyettiin poistamaan fosforia 50 kiloa aaria kohti enemmän. Järven sisäinen kuormitus oli jo päässyt siihen pisteeseen että se ylläpiti rehevöitymiskehitystä.[2]
Järvelle levitettiin alumiinisulfaattia vuonna 1990. Vuosien 1990–2005 aikana järveä ilmastettiin. Vuoden 2011 jälkeen järven kohentunut tila ei ole vaatinut ilmaistusta.
Järven kunnostusta varten on perustettu Taatistenjärven suojeluyhdystys r.y.[5]
Paikalla on tehty useita selvityksiä, muun muassa eläinplanktonlajistoselvitys vuonna 1985.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.9.2009.
- ↑ a b c Osa II: Järvien kunnostusmenetelmät (pdf) Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.9.2009.
- ↑ Kehittämisohjelma: Saaristomeren vesistöaluekokonaisuus (pdf) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.9.2009.
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 5.9.2009.
- ↑ a b c d Pöntinen, Oskari: Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet (pdf) Airiston-Velkuan kalastusalue. Viitattu 5.9.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Koski, Joni: Taattistenjärveen istutettiin rapujen aatelia 3.9.2009. Rannikkoseutu. Viitattu 5.9.2009. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isotalo, I. 1976. Taattistenjärven kunnostuksesta saatuja kokemuksia. Ympäristö ja terveys 7 (7): 654–658.