Siirry sisältöön

T. G. Tuhkanen

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Kuvataiteilija Toivo Gideon Tuhkanen kotiateljeessaan Hövelössä vuonna 1952.

Toivo Gideon Tuhkanen (2. toukokuuta 1877 Jalasjärvi – 4. huhtikuuta 1957 Kajaani[1]) oli suomalainen taidemaalari.

Toivo Tuhkanen kävi 1901 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun. Hän oli sitten opettajana Helsingin reaalilyseossa ja vuodesta 1903 lähtien aluksi virkaatekevänä ja sitten vuodesta 1910 vakinaisena piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajana Helsingin normaalilyseossa. Lisäksi Tuhkanen oli tuntiopettajana 1918 Helsingin koelyseossa ja vuonna 1917 Helsingin työväenopistossa. Tuhkanen opiskeli Kööpenhaminassa, Hampurissa ja Hannoverissa 1911 ja hän tutustui taideopetukseen Berliinissä ja Dresdenissä 1912. Hän maalasi alttaritauluja, muotokuvia, laatu- ja maisemakuvia ja toimi myös kirjojen kuvittajana. Toivo Tuhkanen omisti vuodesta 1922 Paltaniemellä Eino Leinon syntymäkotina tunnetun Hövelön tilan ja harjoitti siellä maanviljelyä. Hänen poikansa oli taidemaalari Kalevi Tuhkanen (1918–2002).[2][3][4]

Taidepedagogiikan uudistaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetustyön Tuhkanen aloitti vuonna 1902. Kokemustensa pohjalta hän avasi kriittistä keskustelua taidekasvatuksen aliarvostuksesta ja opetussuunnitelmien vanhakantaisuudesta. Nuorten kehitysvaiheisiin nivoutuvan opetussuunnitelmamallin kehittämistyön hän aloitti Piirustusopettajayhdistyksen stipendillä, jonka turvin hän vieraili vuonna 1908 tutustumassa useiden pohjois- ja keskieurooppalaisten koulujen taideopetuskokeiluihin ja osallistui pohjoismaiseen kuvaamataidon opettajien kokoukseen Tukholmassa. Hän oli kiinnostunut uudesta pedagogiikasta, joka pohjautui Rousseaun ja Pestalozzin ajatuksiin lasten kognitiivisten kykyjen kehittämisestä. Tuhkanen aloitti oppaansa filosofi J.J. Rousseaun lausumalla, ettei piirustuksen opetuksen suuri hyöty ei ole välineellinen kuvaustaito, vaan kehittyvä huomiokyky.

Tarkastelun keskiössä oli siis kuvan käsitteellisen hahmottamisen prosessi, jota tukivat vapaan muisti- ja mielikuvapiirtämisen harjoitukset. Tuhkanen julkaisi menetelmäoppaan ja esityksen opetussuunnitelmarakenteen uudistamiseksi.

  • T. G. Tuhkanen: Piirustuksen opetuksesta. Helsinki 1909.
  • T. G. Tuhkanen: Piirustusopetuksen järjestämisestä maamme alkeisoppilaitoksissa. Helsinki 1914.

Tuhkasen opetusperiaatteita arvioidaan osallistuvalla menetelmällä taidekasvatuksen opinnäytetutkielmassa

  • Tero Levo: Dialogi piirtämisestä – T.G. Tuhkasen kanssa. Aalto-yliopisto 2014.

Maisema ja muotokuvamaalari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun ensimmäisellä ja toisella vuosikymmenenllä Tuhkanen maalasi luonto- ja miljöökuvauksia eteläisen Hämeen, Uudenmaan ja Lounais-Suomen rannikoilla sekä Kainuussa. Opintomatka Italiaan 1903 vahvisti sitoutumista ulkoilmamaalauksen ihanteisiin. Kesäateljee Tuhkasella oli ensin Kajaanin Rehjan saaressa, ja vuodesta 1922 Paltaniemen Hövelössä. Kainuun vesi- ja vaaramaisemista tuli näihin merkittävä osa hänen tuotantoaan.

1920- ja 1930-luvulla T.G.Tuhkanen maalasi lukuisia Helsingin Normaalilyseon opettajia ja alumneja sekä sarjan professoreita Helsingin yliopiston Galleria Academica -kokoelmaan. Ehkä tunnetuin Normaalilyseon alumni oli prof. Jean Sibelius, josta Tuhkanen maalasi Ainolassa muotokuvat Helsinkiin ja Hämeenlinnaan. Tuhkanen suosi miljöömuotokuvan periaatetta, jolloin tausta ja esineistö kertoivat kuvattavan tutkimusalasta.

Alttaritaulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1907 Tyrnävän kirkko, Paimenten kumarrus
  • 1910 Kalajoen kirkko, sivualttaritaulu 1 Tuhlaajapoika
  • 1910 Kalajoen kirkko, sivualttaritaulu 2 Hyvä Paimen
  • 1915 Soanlahden kirkko, Jeesus opettaa temppelissä 12-vuotiaana (Nivalan srk.kodissa)
  • 1925 Kajaanin kirkko, Jeesus ja Pietari vetten päällä
  • 1926 Valkjärven kirkko, Ristiinnaulittu
  • 1947 Paltamon kirkko, Taivaaseenastuminen
  • 1951 Kuhmon kirkko, Ylösnousemus
  • 1955 Ristijärven kirkko, Ristiinnaulittu
  • 1955 Sukevan kirkko, Ristiinnaulittu

Lisäksi muissa seurakunnan tiloissa

  • 1947 jälkeen Kainuun Opisto, Taivaaseenastuminen (toisinto Paltamon kirkon alttaritaulusta)
  • 1955 Uudenkylän seurakuntakoti, Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut
  • s.a. Lehtikankaan seurakuntakoti, Getsemane, lahjoitus 1984

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tuhkanen, Toivo Suomen Kansallisgalleria. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 22.2.2026.
  2. ↑ 60 vuotta, Aamulehti, 01.05.1937, nro 116, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ Taiteilija Toivo Tuhkanen, Helsingin Sanomat, 01.05.1937, nro 116, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. ↑ Paltaniemen taloja ja niissä asuneita henkilöitä, Suku Forum 18.3.2011
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=T._G._Tuhkanen&oldid=23910490”