T-28

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
T-28
T28 parola 1.jpg
T-28E Parolan panssarimuseossa
Pituus
– pelkkä runko 7,44 m
Leveys 2,87 m
Korkeus 2,82 m
Taistelupaino 28 t
Maksiminopeus
– tiellä 37 km/h
Toimintasäde 220 km tiellä
Pääase 76,2 mm
Muu aseistus 5x DT-pikakivääriä
Panssarointi 20-30 mm
Moottori 46L Mikulin M-17
500 hv
373 kW
Miehistö 6
Valmistusmaa Neuvostoliitto

T-28 oli Neuvostoliiton ensimmäinen keskiraskas panssarivaunu. Se otettiin käyttöön vuonna 1931.

T-28 muistuttaa ulkonäöltään brittiläistä Vickers Independent -vaunua, joka vaikutti merkittävästi panssarivaunujen kehitykseen maailmansotien välillä. T-28:ssa on yksi iso torni, jossa oli 76,2 mm KT-28-mallinen haupitsi ja kaksi pienempää tornia, joissa 7,62 mm DT-pikakiväärit. Panssarointi oli 20–30 millimetriä. Vaunu painoi 28,5 tonnia. Miehistöä on kuusi. Yhteensä 503 vaunua rakennettiin vuosina 1933–1940. Vaunu oli väärää kehityssuuntaa edustavasta sotienvälisestä suunnittelustaan huolimatta osittain kehittynyt: miehistössä oli erillinen komentaja, ampuja ja radisti-lataaja ja mekaanikko-kuljettaja kuten nykyaikaisissa vaunuissa, kahden konekivääriampujen lisäksi. Lisäksi jokaisessa vaunussa oli radiot.

T-28:ia käytettiin talvisodassa ja japanilaisia vastaan vuonna 1939. Aluksi sitä käytettiin suomalaisten pesäkkeiden suoraan tuhoamiseen, jolloin panssarointi huomattiin riittämättömäksi. Etupanssari vahvistettiin 50 mm:stä 80 mm:iin ja sivuilla ja takana 40 mm paksuuteen. Tällä varustuksella panssarit mursivat suomalaisten Mannerheim-linjan.kenen mukaan?

Suomalaiset tunsivat vaunun nimillä ”postivaunu” ja ”postijuna”.[1] Nimitys tiettävästi johtui eräästä sotasaaliiksi saadusta vaunusta löytyneistä neuvostoliittolaisten kenttäpostisäkeistä. Toinen selitys oli, että vaunun korkea profiili muistutti villin lännen postivaunuja. ”Juna”-nimitystä taas on selitetty sillä että vaunun pituus ja runsas pyörien määrä antoi junamaisen vaikutelman. Puna-armeijan tilastojen mukaan talvisodassa tuhottiin 97 vaunua. Suomessa oli käytössä kaksi talvisodan aikana vallattua ja viisi jatkosodan aikana vallattua vaunua.lähde?

T-28 tuotantovaiheessa

Pian tuotanto ohjattiin uuteen keskiraskaaseen T-34-vaunuun ja loput T-28:t menetettiin saksalaisten hyökkäyksen ensimmäisen kahden kuukauden aikana.

Yksi T-28 ”Postijuna” on nähtävillä Parolan panssarimuseossa suomalaisin maastovärein maalattuna. Tämä vaunu oli Mannerheim-ristin ritari Albert Räsäsen komentovaununa Tuulosjoen läpimurtotaisteluissa. Tuulosjoen taistelun jälkeen Räsänen johti vaunujaan aina jalkautuen, mikä johtui T-28:n huonoista tähystysominaisuuksista.

Maailmassa on jäljellä viisi T-28-vaunua, joista neljä Suomessa ja yksi Moskovassa.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolomyjec, Maksym: Tanks in the Winter War 1939-1940. (alkuteos Pansar i vinterkriget 1939-1940). Stockholm: Leandoer & Ekholm, 2008. ISBN 91-975896-0-8. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. T-28 postijuna. IPMS-mallari, 1997, nro 5, s. 4-13. ISSN 0786-1664.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta T-28.