Túpac Catari
| Túpac Catari | |
|---|---|
| Julián Apaza | |
 Kuvauksessa 1800-luvun vaihteen paikkeilta. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 1750 Ayoayo nykyinen Bolivia |
| Kuollut | 14. marraskuuta 1781 |
| Puoliso | Bartolina Sisa |
Túpac Catari eli syntyjään Julián Apaza (n. 1750 – 14. marraskuuta 1781) oli tuolloin Espanjan hallitseman nykyisen Bolivian alueella vaikuttanut aymarakapinallisten johtohahmo. Hänen joukkonsa piirittivät La Pazin kaupunkia kuukausien ajan vuonna 1781. Lopulta hän jäi kuitenkin espanjalaisten vangiksi ja hänet teloitettiin.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julián Apaza syntyi Ayoayossa lähellä Sicasican kaupunkia nykyisessä Boliviassa. Etniseltä taustaltaan hän oli aymara. Hän jäi 12-vuotiaana orvoksi ja työskenteli nuoruudessaan kaivoksilla, sekä kangas- ja kokalehtikauppiaana. Hän avioitui Bartolina Sisan kanssa ja pari sai kolme lasta. Apazaa kuvailitiin aymaraksi epätyypillisen vaaleaihoiseksi ja pituudeltaan keskikokoiseksi.[1]
Apaza tuli tunnetummaksi vasta vuonna 1781, jolloin tuolloin Espanjan hallitsemien Sicasican, Yungasin ja Pacejesin maakuntien alueella puhkesi kapina espanjalaishallintoa vastaan. Espanjalaiset tosin epäilivät kapinan taustalla olleen Túpac Amaru, joka oli vuonna 1780 aloittanut kapinan nykyisen Perun Cuzcossa. Apaza nousi nopeasti kapinallisten johtoon nykyisen Bolivian puoella. Kapinajohtajana Túpac Catari yhdisteli kristinuskoa ja alkuperäisuskontoja yhdistellyttä sanomaa puhuen espanjalaisten ajamisesta pois. Hän pukeutui vaihdellen espanjalaisen virkamiehen tavoin, tai perinteiseen inka-asuun. Apaza otti uuden nimen Túpac Catari julistautuen varakuninkaaksi, väittäen saaneen tähän valtuutuksen Túpac Amarulta. Todellisuudessa aymarat ja Túpac Amarun johtamat ketšuat eivät tulleeet erityisesti toimeen keskenään. Vaikke he tekivät ajoittain yhteistötä, Túpac Catari puhui myös aymaroiden "vapauttamisesta inkojen alistuksesta".[1]
14. maaliskuuta 1781 Túpac Catarin johtamat 10 000–40–000 kapinallista alkoivat piirittää La Pazin kaupunkia. Espanjalaisen kenraali Ignacio Floresin joukkojen onnistui murtaa piiritys lyhyeksi aikaa 18. heinäkuuta, mutta hän joutui vetäytymään joukkoineen Túpac Catarin saatua túkea toisen kapinajohtaja Andrés Túpac Amarun joukoilta. Piiritys jatkui, kapinallisten kuitenkaan onnistumatta murtaa kaupungin puolustajien linjoja. Piiritystä kapinallisten puolella vaikeutti etenkin tykistön puute. Kapinalliset päättivät tällöin tuhota padon Choqueyapujoella, mikä johti tuhoisaan tulvaan kaupungissa. Kaikkiaan piirityksessä sai surmansa tautien ja nälän takia ehkä 10 000–15 000 kaupungin puolustajaa ja sen asukasta. Piiritys murtui lopullisesti José de Resequínin johtamien espanjalaisten joukkojen saapuessa paikalle.[1]
Túpac Catari vetäytyi joukkoineen kohti pohjoista. Espanjalaiset tarjosivat hänelle armahdusta, josta hän kieltäytyi. 9. marraskuuta Catarin liittolainen Tomás Igna Lipe petti hänet ja Catari päätyi espanjalaisten vangiksi. Catari teloitettiin julmasti 14. marraskuuta. Hänet sidottiin kahden hevosen väliin, joilla vetämällä hänet revittiin kahtia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Jay Kinsbruner ja Erick D. Langer (toim): Encyclopedia of Latin American History and Culture (vol. 6), s. 154-155. 2. painos. Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31598-0. (englanniksi)
| ||||||||||
