Synnynnäinen sairaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Synnynnäinen sairaus tai synnynnäinen vaiva on haitallinen tila, jonka henkilöllä on hänen syntyessään tai kehittyy ensimmäisen elinkuukauden aikana ilman selvää ulkoista vaikutusta. Synnynnäiset sairaudet kehittyvät yleensä jo ennen syntymää. Rakenteellisia synnynnäisiä sairauksia kutsutaan synnynnäisiksi anomalioiksi.lähde? Synnynnäisiksi sairauksiksi ei luokitella sikiön vaurioita, jotka aiheutuvat ulkoisista seikoista.

Synnynnäiset vaivat voivat johtua geenivirheestä, kohdunsisäisestä ympäristöstä, elinten morfogeneesin virheestä, infektiosta tai kromosomaalisesta virheestä. Vaivan vakavuus riippuu raskauden aikaisen ja jälkeisen tilojen välisestä monimutkaisesta vuorovaikutuksesta.[1] Tutkimukset eläimillä osoittavat, että äidin (ja mahdollisesti isänkin) ruokavaliolla, vitamiineilla, glukoosin saannilla jo ennen ovulaatiolla ja raskautta on vaikutus sikion kehitykseen, kasvuun ja mahdollisiin vaivoihin.[2] Synnynnäistä sairautta aiheuttavaa ulkoista ainetta kutsutaan teratogeeniksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Birth Defects Research. Centers for Disease Control and Prevention.
  2. Gregory W. Rutecki: Pre-Prenatal Care: A Primary Care Primer on the Future ConsultantLive.com. Viitattu 25.10.2010.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Congenital_anomaly