Svatopluk
Svatopluk tai Svätopluk (k. 894) oli Suur-Määrin hallitsija 870–894. Hänen hallituskaudellaan valtio saavutti laajimman mittansa.
Valtaannousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Svatopluk oli edellisen hallitsijan Rastislavin veljenpoika. Kun Itä-Frankian kuningas Ludvig Saksalainen hyökkäsi Suur-Määriin vuonna 869, Svatoplukin hallitsema alue (luultavasti Nitra) teki tämän kanssa erillisrauhan, mikä johti osaltaan valtakunnan hajaannukseen. Rastislav joutui Svatoplukin vangitsemaksi ja hänet luovutettiin Ludwigin armeijalle, jonka hallussa hän pian kuoli.[1]
Svatopluk joutui itsekin frankkien vangitsemaksi vuonna 870, mutta hän onnistui pakenemaan ja voittamaan frankkien armeijat yhdessä määrien, böömien sekä serbien tuella. Forcheimissä solmittu rauhansopimus vuonna 874 lopetti sodan vastineeksi Svatoplukin uskollisuudenvalasta ja vuosittain maksetusta rahasummasta. Solmitun rauhan jälkeen Frankia ei juurikaan sotkeentunut Määrin sisäisiin asioihin ennen 890-lukua. [1]
Valloitussodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frankkien kanssa tehdyn rauhan jälkeen Svatopluk hyökkäsi useita Suur-Määrin pakanallisia naapureita vastaan. Vuosien 870–880 välillä hänen onnistui valloittaa ainakin nykyisen Puolan eteläosat, itäisen Slovakian sekä Böömin ruhtinaskunnan. Tämän lisäksi myös Serbia luultavasti valloitettiin tänä aikana. Usein joko koko valloitettu heimo taikka vain sen päällikkö kastettiin kristinuskoon.[1]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 869 paavi Hadrianus II nimesi Methodioksen Suur-Määrin ja Pannonian arkkipiispaksi. Näin Suur-Määristä tuli Rooman silmissä virallisesti itsenäinen valtio Itä-Frankiasta. Merkittävää oli myös Paavi Johannes VIII:n vuonna 880 antama Industriae tuae edikti, joka vahvisti määriläiset läntisen kristikunnan jäseniksi. [2]
Alun perin Bysantista kotoisin olleen Methodiuksen kuoleman jälkeen Svatopluk siirsi Määrin kirkon käyttämää latinalaista kirkkoliturgiaa. Methodiuksen seuraajat joko vangittiin, myytiin orjiksi taikka ajettiin maanpakoon. Näin muinaisen kirkkoslaavin käyttö loppui Määrissä ja ruhtinaskunta siirtyi lopullisesti pois ordotoksisen kirkon vaikutuspiiristä.[3]
Svatoplukin Määri sekaantui useaan otteeseen Itä-Frankian sisäisiin asioihin, muun muassa perimyskiistoihin. Tämä oli yksi keino jolla Svatopluk tavoitteli hänen uskottua päämääräänsä syrjäyttää Frankia Keski-Euroopan johtavana valtiona. Tämä ei kuitenkaan toteutunut ja Määri ajautui taas sotaan frankkien kanssa 890-luvulla. [4]
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Svatopluk kuoli vuonna 894. Suur-Määrin hallitsijana häntä seurasi hänen poikansa Mojmír II. Svatoplukin nuorempi poika Svatopluk II sai hallittavakseen Nitran ruhtinaskunnan, mutta menetti sen kapinoituaan epäonnistuneesti Mojmíria vastaan 898–899.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dušan Třeštík, Jaroslav Pánek, Oldřich Tůma: A History of the Czech Lands, s. 71–74. Charles University, 2018.
- Vasil Gluchman: Ethics and politics of Great Moravia of the 9th century, Ethics & Bioethics (in Central Europe), 2018, Nro 1, De Gruyter Poland
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
