Suržyk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suržykin levinneisyys Ukrainassa vuonna 2003 tehdyn sosiologisen kartoituksen mukaan.
Ukrainalainen juliste, joka kannustaa välttämään suržykin käyttöä.

Suržyk (ukr. суржик) on nimitys, jota käytetään Ukrainassa yleisesti puhutusta ukrainan ja venäjän kielten seka- ja välimuodosta.[1][2][3] Kielessä on tavallista ukrainalainen substraatti ja venäläinen superstraatti.[4] Se, minkälaista sekoitusmuotoa käytetään, riippuu paikasta, tilanteesta ja puhujasta. Tavallista on kielen muuttuminen venäläisemmäksi itää ja etelää kohti mentäessä. Eniten sitä puhutaan maaseudulla lukuun ottamatta Donetskin, Harkovan, Luhanskin aluetta sekä Krimiä, missä maaseudun väestö puhuu melko puhdasta venäjää. Länsiosassa puhe sen sijaan alkaa jo muistuttaa ukrainan ja puolan sekoitusta.[5]

Alkujaan nimitys "suržyk" tarkoitti sekajauhoista tehtyä leipää.[4][6]

Suuri alueellinen vaihtelu ja sekoittuminen on aiheuttanut hankaluuksia. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ukrainan yleiskielestä on tullut kiistan aihe, koska eri tahot ovat halunneet yleiskielen muistuttavan omalla alueellaan puhuttua muotoa. Pääasiassa murteet ovat keskenään helposti ymmärrettävissä.

Joitakin vuosia sittenmilloin? yhdistynyttä sosiaalidemokraattista puoluetta lähellä olevat tahot vaativat suržykin normittamista ja Ukrainassa puhutun venäjän murteesta virallista kieltä, mutta ajatus ei saanut kannatusta.

Vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan suržykia puhutaan enimmäkseen Ukrainan keskiosissa, erityisesti Keski-Ukrainan itäosissa.[7]

Suržykia käytetään myös kulttuurin kielenä ja esimerkiksi Vjerka Serdjutška tekee musiikkia sekakielellä. Ukrainan kriisin alettua kielestä on tullut myös entistä tärkeämpi Ukrainan venäjänkielisen väestön keskuudessa.[8].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • trasjanka, Valko-Venäjällä puhuttava vastaavanlainen sekakieli

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Niklas Bernsand: Surzhyk and National Identity in Ukrainian Nationalist Language Ideology (pdf) Berliner Osteuropa Info, 17/2001, 38–47. Osteuropa-Institut/ Freie Univ. Berlin, oei.fu-berlin.de. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  2. Хмелько В.Є.: ЛІНГВО-ЕТНІЧНА СТРУКТУРА УКРАЇНИ: РЕГІОНАЛЬНІ ОСОБЛИВОСТІ ТА ТЕНДЕНЦІЇ ЗМІН ЗА РОКИ НЕЗАЛЕЖНОСТІ (pdf) (Ethno-linguistic structure of Ukraine: Regional features and tendencies of changes during independence) 2003. Київський міжнародний інститут соціології, kiis.com.ua. Viitattu 2.10.2017. (ukrainaksi)
  3. Podolyan, Ilona E.: How Do Ukrainians Communicate? Observations Based upon Youth Population of Kyiv (pdf) Journal of Intercultural Communication, ISSN 1404-1634, 2005, issue 9, p. 2-4. 2005. immi.se. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  4. a b Stepan Ivanov: Can you speak any of the Russian language’s hybrid 'children'? www.rbth.com. 20.6.2017. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
  5. Bernsand, Niklas: Surzhyk and National Identity in Ukrainian Nationalist Language Ideology (pdf) 2001. Berliner Osteuropa Info. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
  6. Kateryna Kent: Language Contact : Morphosyntactic Analysis of Surzhyk Spoken in Central Ukraine www.semanticscholar.org. 2011. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
  7. How Different Are Russian and Ukrainian??? 3.8.2019. LangFocus. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
  8. A Ukrainian mongrel POLITICO. 13.11.2015. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.