Suppo (jäätyyppi)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suppo eli hyyde eli suppojää on dynaamisen jäänmuodostuksen kautta syntynyttä jäätä.[1] Sitä syntyy erityisesti jokien turbulenttisissa virtauksissa, kun veden liike ei ole tarpeeksi tasaista, jotta niihin voisi syntyä jääkansi. Supon muodostuminen aiheuttaa ongelmia vesivoimalaitoksissa, kun jäätä alkaa kasaantua turbiinien seuloihin. Ajoittain vesivoimaloiden juoksutusta joudutaan pienentämään hyyteen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.[2]

Muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvipakkasillakin riittävän suuri virtausnopeus tekee mahdottomaksi yhtenäisen jääkannen muodostumisen. Tämän vuoksi turbulenttisissa joissa lämmönvaihto uoman ja ympäristön välillä on tehokasta, ja veden on mahdollista alijäähtyä eli jäähtyä jäätymispistettä kylmemmäksi. Hyydettä alkaa muodostua, kun tällaiseen veteen syntyy kasvavia ja toisiinsa tarttuvia jääkiteitä, esimerkiksi vedenpinnan yläpuolisen alijäähtyneen sumun härmistymisen tai lumihiutaleiden kautta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mustonen (toim.), Seppo (1986). Sovellettu hydrologia. Mänttä: Vesiyhdistys r.y., ss. 60-61. 
  2. Saimaan juoksutusta vähennetään hyytöriskin takia, YLE-uutiset 18.12.2012. Viitattu 10.4.2014.
  3. Oulujoelle tehdään jääkantta estämään suppojään muodostumista Yle Uutiset. https://plus.google.com/102894459181339261226/. Viitattu 2015-12-15.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Muodostumisesta puuttuu mm. supon tuoton vaiheet. Myös supon estämisestä ja syntymekanismista voisi ottaa lisää selvää.