Supiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Supiini on verbin infiniittimuoto, joka esiintyy muun muassa latinan kielessä.

Ruotsin kielessä supiiniksi kutsutaan verbin teeman neljättä muotoa, esimerkiksi katsoa-verbissä tittat. Perfekti- ja pluskvamperfektimuodot muodostetaan supiinin ja ha-apuverbin preesensin ja imperfektin avulla, esimerkiksi Jag har tittat på TV, tai Jag hade tittat på TV. Ruotsin vahvojen verbien it-päätteinen supiini erottui partisiipin perfektistä omaksi verbinmuodokseen vasta 1800-luvulla, ollen alkujaan partisiipin perfektin neutrimuoto[1].lähde? Heikoilla verbeillä muodot ovat yhä identtiset: Jag har målat husethuset är målat vs. Jag har stulit bilenbilen är stulen. Nykyään vanhan ruotsin neutrit muodostavat ett-suvun feminiinien ja maskuliinien yhdistyttyä en-suvuksi, mikä selittää supiinien t-päätteisyyden (ts. har målat eikä har målad).

Suomalais-ugrilaisissa kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoissaamen kielessä supiini on infiniittinen verbimuoto, joka ilmaisee tekemisen tarkoitusta tai finaalisuutta. Se muodostetaan verbin heikkoasteisesta vartalosta -ži(t)-tunnuksella. Suomessa rakennetta vastaa tyypillisesti A-infinitiivin translatiivi tai MA-infinitiivin illatiivi: Son bođii sisa biepmu vieččažit, 'Hän tuli sisään hakeakseen ruokaa".[2]

Kielteinen supiini muodostetaan kieltoverbistä ama- sekä possessiivisuffiksista ja itse pääverbi on perusmuodossa. Se vastaa suomen ettei/jottei-rakenteita: Mii fertet garvit dien jeakki amamet njuoskat "Meidän pitää kiertää tämä suo ettemme kastu".[2]

Virossa suomea vastaavasta MA-infinitiivistä (lukemaan) käytetään nimitystä supiini (lugema).[3] Samaa käsitettä käytetään myös liivin kielen kieliopissa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. I Muoto-oppi agricola.utu.fi. Viitattu 27.8.2015.
  2. a b Klaus Peter Nickel & Pekka Sammallahti: Nordsamisk grammatik. Dávvi Girji AS. Karasjok 2011. ISBN 978-82-7374-201-8
  3. MUODOT KONTRASTISSASUOMEN JA VIRON VERTAILEVAA TAIVUTUSMORFOLOGIAA jultika.oulu.fi. Viitattu 31.1.2020.
  4. Vērbõd mõitāntimiztipūd www.murre.ut.ee. Viitattu 31.1.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]