SuomiCom

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
SuomiCom
SuomiCom logo.svg
Tunnuslause Yritysten Operaattori
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2001
Toimitusjohtaja Antti Siivonen
Puheenjohtaja Kai Hentilä
Kotipaikka Espoo, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Toimiala tietoliikenne
Liikevaihto 4,2 milj. € (2019)
Henkilöstö 15
Omistaja Harri Lahtinen
Kotisivu www.suomicom.fi

Suomi Communications Oy, eli SuomiCom on vuonna 2001 perustettu suomalainen internet-palveluntarjoaja. SuomiComin palvelutarjonta koostuu Internet-yhteyksistä, yritysverkoista, IP-transit-palvelusta sekä kaikista tietoliikenteeseen kuuluvista oheispalveluista. SuomiCom palvelee pääsääntöisesti kolmea asiakassegmenttiä: yritykset, operaattorit ja yhteisöt.[1] Suomi Communications Oy:n pääomistaja on sarjayrittäjä Harri Johannes Lahtinen. Hänen yrityksiään ovat myös konsultointiyritys Grifon Oy[2][3] sekä Harris Investment OÜ.[4]

Yhtiö on erikoistunut toimittamaan suuren kapasiteetin valokuituliittymiä yrityksille ja taloyhtiöille. SuomiCom toimittaa valokuitu internetyhteyksiä ja yritysverkkoja valtakunnallisesti sekä sivutoimipisteyhteyksiä muihin maihin. [5] SuomiCom on saanut erityistä kiitosta ruuhkattomasta ja asiantuntevasta asiakaspalvelustaan. [6]

Verkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SuomiComin valokuituverkko on rakennettu toteuttamaan ja tyydyttämään yritysten tarpeet. SuomiComin runkoverkon solmupisteet sijaitsevat FICIX-yhdysliikennepisteiden solmukohdissa ja tarjoavat erityisen alhaisen latenssin laajakaistayhteyksiin. Yksinomaan pääkaupunkiseudulla SuomiComilla on 75 tietoliikennekeskusta ja kaksi palvelinkeskusta.[1]

SuomiCom on jäsenenä suomalaisissa yhdysliikennepisteissä, kuten FICIX:ssä[7] ja TREX Tampere Region Exchange Oy:ssä[8] sekä maailman suurimpiin yhdysliikennepisteisiin kuuluvassa AMS-IX:ssä[9].

Toimitusjohtaja ja hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut kesäkuusta 2014 alkaen Antti Olavi Siivonen. Hän toimii myös FICIX ry:n puheenjohtajana.[10] Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2006 lähtien Kai Tapio Hentilä ja jäsenenä Marko Juhani Meriniemi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SuomiCom syntyi vuonna 2001 Formus Communications -nimisen yhtiön vetäytyessä Suomen markkinoilta ja myydessä liiketoimintansa.[11] Formus Communications oli erikoistunut nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien toimittamiseen.[12] SuomiCom jatkoi langattomien laajakaistayhteyksien toimittamista aluksi 26 Ghz:n ja myöhemmin 3,5 Ghz:n taajuuksilla. SuomiComilla oli hallussaan 3,5 Ghz:n lisenssit, eli nykyiset 5G:n lisenssit aina vuoden 2018 loppuun asti. Tällöin taajuudet päätyivät huutokaupassa kolmelle isolle operaattorille. [13]

Toiminnan alkuvaiheissa SuomiCom toteutti taloyhtiöverkkojen runkoyhteyksiä langattomilla WiMAX-laajakaistayhteyksillä[14] ja taloyhtiön sisäverkossa yhteydet toimitettiin HomePNA-tekniikalla. Myöhemmin yhtiö alkoi rakentaa omaa kiinteää verkkoaan, jolloin toimitusten pääpiste kääntyi langattomista yhteyksistä ADSL-yhteyksiin.

Ensimmäiset yritysliittymät yhtiö toimitti vuonna 2005 SDSL-tekniikalla.

Yhtiö on ollut kupariteknologioissa edelläkävijä. Se otti ensimmäisenä operaattorina Suomessa käyttöön 3 Mbps:n paluukaistan (Annex M) ADSL2+ yhteyksissä [15] ja moniparisen SHDSL.bis -teknologian, joka tarjoaa 44/44 Mbps:n yhteyksiä yrityksille.[16]

Myöhemmin yhtiö tarjosi 8-parisia SHDSL-yhteyksiä 100/100 Mbps:n nopeuteen asti ja ADSL2+ G.bond -tekniikalla se yhdisti kaksi ADSL2+ liittymää yhdeksi tarjoten 48/6 Mbps:n maksimi nopeuden.[17]

Yhtiö on ollut myös langattomissa varayhteyksissä edelläkävijä ja tarjosi WiMAX-varayhteyksiä yrityksille pääkaupunkiseudulla. WiMAX-teknologialla pystyi toteuttamaan dedikoituja 10/10 Mbps:n L2-yhteyksiä aikana, jolloin mobiiliverkoissa käytettiin vielä GPRS- ja 3G-teknologioita. [14]

Vuonna 2014 yhtiön fokus kääntyi toimitusjohtajan vaihdoksen jälkeen yritysasiakkaisiin. Samalla yhtiö alkoi keskittyä valokuituliittymien toimittamiseen.lähde?

Yhtiö on keskittynyt suurinopeuksisten internetyhteyksien toimittamiseen, josta esimerkkinä 1000/1000 Mbps:n asuntokohtaisella nopeudella toimiva internetyhteysverkko Asunto-osakeyhtiö Espoon Leppävaaran Tornissa. [18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b SuomiCom – Yritysinternet liittymät valokuidulla SuomiCom. Viitattu 4.10.2018. (englanniksi)
  2. Grifon, Yritystoiminnan kehittäminen on tiedettä ja taidetta grifon.fi. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  3. Grifon Oy - Yleiskuva | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 28.10.2020.
  4. d-Systems: teatmik.ee www.teatmik.ee. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  5. Yhden miehen sinnikkyys toi taloyhtiöön huippunopean netin ja vielä huippuhalvalla Tivi. Viitattu 4.10.2018.
  6. Nörtti ei tykkää jonottamisesta Ilta-Sanomat. 18.8.2005. Viitattu 4.10.2018.
  7. FICIX Members – www.ficix.fi. Viitattu 4.10.2018.
  8. Member List TREX Regional Exchanges Oy. Viitattu 4.10.2018. (englanniksi)
  9. Amsterdam Internet Exchange ams-ix.net. Viitattu 4.10.2018. (englanniksi)
  10. Suomen Internet-yhdysliikennepiste uusii johtonsa – www.ficix.fi. Viitattu 4.10.2018.
  11. Formus Communications vetäytyy koko Euroopasta Ilta-Sanomat. 12.4.2001. Viitattu 4.10.2018.
  12. Formus tuo nopean internet-yhteyden Ilta-Sanomat. 12.1.2001. Viitattu 4.10.2018.
  13. Valtio kauppasi 5G-taajuudet – sai 77,6 milj.€ Uusi Suomi. Viitattu 4.10.2018.
  14. a b WiMAX. Wikipedia, 12.12.2016. Artikkelin verkkoversio. fi
  15. SuomiCom nostaa paluukaistan kolmeen megabittiin Ilta-Sanomat. 24.4.2006. Viitattu 4.10.2018.
  16. Dsl-laajakaista kiihdyttää 44 megabittiin Tivi. Viitattu 4.10.2018. (englanniksi)
  17. ADSL2+. Wikipedia, 9.2.2015. Artikkelin verkkoversio. fi
  18. Tornitalo hankki oman kuidun: nopeus nousi, hinnat romahtivat Maaseutu.fi. Viitattu 29.5.2020.