Suomenlahden Kone

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomenlahden Kone Oy oli 1960- ja 1970-luvulla toiminut suomalainen metallialan yritys, joka vei valmistamiaan teräsrakenteisia kaarihalleja Neuvostoliittoon. Yritys tuli tunnetuksi siihen liittyneen 1970-luvun lopulla käydyn viisi vuotta kestäneen konkurssipetosoikeudenkäynnin vuoksi.

Suomenlahden Kone Oy:n omistaja Aarne Mantila (k. 1982) myi rahoitusvaikeuksiin joutuneen yrityksensä liiketoiminnot ja osan omaisuutta 1974 Kone Oy:n toimitusjohtajalle Pekka Herlinille. Mantila oli ottanut yritykselleen ja mahdollisesti itselleenkin lainaa oululaisen liikemiehen Aaro Makkosen hoitamasta pimeää rahanlainausta harjoittaneesta Atlas-pankista. Suomenlahden Kone Oy meni konkurssiin 1975 ja konkurssipetosoikeudenkäynti aloitettiin 1977. Konkurssipetosoikeudenkäynnissä Herliniä syytettiin siitä, että hän olisi maksanut Suomenlahden Koneen toiminnoista liian alhaisen hinnan ja auttanut siten Mantilaa konkurssirikoksessa. Oikeudenkäynnissä Herlin vapautui kuitenkin syytteistä.

Herlin osti Suomenlahden Koneen luultavasti siksi, että liikemies Tuomas Tapalan (k. 1981) omistama Nordator Oy oli velkaa Herlinin perheen sijoitusyhtiön Holding Manutasin omistamalle Ollituote Oy:lle ja Tapala oli saanut siirrettyä nämä velat Suomenlahden Koneelle. Nordator Oy ja Ollituote Oy toivat kumpikin maahan keilahalleissa käytettyjä keilanasetinautomaatteja ja yritykset olivat salaa sopineet näiden laitteiden Suomen markkinoiden jakamisesta. Konkurssijutun käsittelyn yhteydessä Herlin syytti Tapalaa kiristyksestä ja Tapala puolestaan väitti, että juttua varten olisi Italiasta tilattu 100 000 markalla palkkamurhaaja.

Aarne Mantila ja Tuomas Tapala olivat kestinneet avokätisesti korkeaa poliisijohtoa muun muassa poliisiylijohtaja Erkki J. Korhosta sekä Helsingin poliisikomentajaa Nils-Olof Söderströmiä. Kestintä oli alkanut Tapala ja Mantila tullessa apuun kun poliisijohto tarvitsi varoja Suomeen vastavierailulle tulleelle neuvostoliittolaiselle miliisijohdolle järjestettyihin juhliin. Myöhemmin he pyrkivät näiden yhteyksiensä avulla vaikeuttamaan Suomenlahden Koneen konkurssijutun tutkintaa.

Tapalan osalta tutkinta jäi kesken, kun hän kuoli vuonna 1981. Pimeää rahanlainausta harjoittanut Aaro Makkonen tuomittiin 1977 törkeästä veropetoksesta, mutta hän pääsi pakenemaan maasta Vantaan nimismiehen Pentti Viitasen myöntämän pikapassin avulla. Viitanen oli kuulunut myös Mantilan ja Tapalan järjestämissä juhlissa vierailleeseen poliisijohtoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtola, Markku & Paksula, Kauko: Jäävuoren huippu: raportti talousrikoksista. WSOY 1984 ISBN 9510126454