Suomen rahvaan historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen rahvaan historia
Teoksen kansikuva on osa Hjalmar Munsterhjelmin maalauksesta Ruiskuhilaita (1877).
Teoksen kansikuva on osa Hjalmar Munsterhjelmin maalauksesta Ruiskuhilaita (1877).
Kirjailija Perttu Immonen
Genre tietokirjallisuus, historia
Kustantaja Atena
Julkaistu 2017
Sivumäärä 639
ISBN 978-952-300-335-4
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Suomen rahvaan historia on tietokirjailija Perttu Immosen teos vuodelta 2017. Se kuvaa kolmen suomalaisen suvun vaiheita 1450-luvulta 1800-luvun alkuun Tyrväällä, Kokkolassa ja Rantasalmella.

Rahvaalla tarkoitetaan teoksessa sitä kansanosaa, joka ei kuulunut aatelistoon, papistoon eikä porvaristoon. Sen elämä oli enimmältä osin varsin niukkaa. Useissa kohdissa teoksen päähuomio onkin kansan selviytymiskeinoissa katovuosina ja kulkutautien raivotessa. Valitut kolme eri sukua eroavat toisistaan: länsisuomalaisten viljelykset tuottivat satoa mutta olivat alttiita hallalle, savolaiset pärjäsivät hallaa vastaan työlään kaskiviljelyn avulla ja pohjalaisten vahvuuksia olivat karjatalous ja tervanpoltto.[1] Historiantutkija Petri Karosen arvion mukaan Immonen pystyy aidosti yhdistämään yleisen tapahtumahistorian ja kolmen suvun vaiheet toisiinsa. Nykyaikainen tutkimus on toisaalta osoittanut, että kansalla oli enemmän vaikutusvaltaa asioihinsa kuin vanhastaan on esitetty, joten Immosen antama kuva rahvaasta on paikoin liiankin lohduton. Karonen kuitenkin kiittää Immosen osuvaa kuvausta ankarista 1630-, 1690- ja 1710-luvun oloista ja eri alueiden erilaisista kohtaloista vaikeuksien keskellä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Risto Löf: Kirja-arvio: Sukuselvitys laajeni Suomen rahvaan historiaksi (Käyttäjätunnuksella) Keskisuomalainen. 21.9.2017. Viitattu 21.8.2019.
  2. Petri Karonen: Ajatuksella ja ahkeruudella kolmen suvun vaiheista neljältä vuosisadalta agricolaverkko.fi. 22.3.2018. Agricola : Suomen humanistiverkko. Viitattu 21.8.2019.