Suomalaiset kylpylät
| Suomalaiset kylpylät Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa |
|
|---|---|
 Kuva on elokuvasta Syntipukki (1957), jota kuvattiin Hangon kylpylässä. |
|
| Kirjailija | Liisa Suvikumpu |
| Kieli | suomi |
| Genre | kylpylähistoria |
| Kustantaja | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Julkaistu | 2014 |
| Ulkoasu | Anne Kaikkonen |
| Sivumäärä | 240 s. |
| ISBN | ISBN 978-952-222-239-8 |
| Sarja: Kirjokansi 20 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa on suomalaisen kylpyläkulttuurin historiaa käsittelevä Liisa Suvikummun teos vuodelta 2014. Sen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Teoksen kirjoittaja Liisa Suvikumpu on Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt useita palkittuja kulttuurihistoriallisista teoksia.[1]
Suomessa kylpyläkulttuurin tutkimus on jäljessä Ruotsista, vaikka yksittäisten kylpylöiden historiaa onkin kartoitettu.[2] Tässä teoksessa on kylpyläkulttuuria ja sen historiaa laajasti eri näkökulmista käsitteleviä artikkeleita. Lisäksi siinä esitellään 29 suomalaista kylpylää ja Vihdin ja Lohjan kylpyläkeskittymä. Kirjoittaja kertoo, että kylpylöissä ei käyty pelkästään edistämässä terveyttä, vaan ne olivat iloisen seuraelämän keskuksia, joissa nautittiin raikkaan lähdeveden ohella myös kuplivaa samppanjaa.[2][3]
Suomalaisen kylpyläkulttuurin kultakautta oli aika 1830-luvulta toiseen maailmansotaan, ja siihen kauteen Suvikumpu keskittyy[3]. Osa kylpylöistä on jäänyt yleisöltä unohduksiin, mutta paratiisiksi luonnehdittuun Terijoen merikylpylään kohdistuu yhä suorastaan palvovaa asennetta. Pietarin-radan valmistuttua 1870 erityisesti se, mutta myös moni muukin suomalainen kylpylä, oli venäläisen ylhäisön suosiossa.[4][3] Sotien jälkeen kylpylöistä tuli sotaveteraanien hoitoon erikoistuneita parantoloita, kunnes syntyi uusi glamoröösiä luksusta tarjoava kylpyläkulttuuri, jossa keskitytään paljolti lapsiin.[5]
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seppo Paajanen (Etelä-Saimaa) antaa arvioksi: "Perusteellinen esitys on saatu sujuvaan muotoon." Kirjan kuvitusta kiittää niin Paajanen[6] kuin Merja Rätykin (Kirkko ja Kaupunki).[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,[vanhentunut linkki] viitattu 23.8.2014
- ↑ a b Suvikumpu s. 6-8
- ↑ a b c Anna-Sofia Berner, Kylpylät ennen ja nyt – onko eleganssi kadotettu? (Arkistoitu – Internet Archive) Hs.fi 11.3.2014, viitattu 23.8.2014
- ↑ Suvikumpu s. 195
- ↑ Ville Pisto, Oletko sinäkin mennyt halpaan? Tutkija: Kylpylöiden myyntikikat 1800-luvulta, Yle.fi, 16.7.2014 viitattu 23.8.2014
- ↑ Seppo Paajanen, Kylpylssä vaivat katosivat, (Arkistoitu – Internet Archive) Etelä-Saimaa 22.5.2014, viitattu 23.8.2014
- ↑ Merja Räty, Virkistymässä Villensaunassa, Kirkko ja kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive) 16.06.2014, viitattu 23.8.2014
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirjan esittely, (Arkistoitu – Internet Archive) Yle.fi 4.9.2014, Yle Aamu-tv, 31.3.2014, http://areena.yle.fi/tv/2226018[vanhentunut linkki]