Suhoje
| Suhoje Сухое |
|
|---|---|
 Suhojen kylää. |
|
.png) lippu |
|
  Suhoje |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
| Piiri | Kirovskin piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 096,96 km² |
| Väkiluku (2011) | 1 300 |
Suhoje (ven. Сухо́е) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Kobonajoen varrella 55 kilometriä Kirovskista maanteitse koilliseen. Kylässä on 430 ja kunnassa 1 300 asukasta (vuonna 2011)[1].
Maantiede ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suhojen kunnan pinta-ala on 1 096,96 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu lounaassa Kirovskin piirin Naasian, etelässä Šumin, idässä Olhavan piirin Kiselnjan ja koillisessa Uuden Laatokankaupungin kuntiin sekä lännessä Laatokkaan. Pinta-alasta 54,6 % on vesistöjä, 30,6 % metsää ja 6,0 % maatalousmaata[3].
Kunnan alueella virtaavat Laatokkaan laskevat Kobona ja Lavajoki sekä jälkimmäisen sivujoet Sarja ja Jutika. Järviä ovat Sosenskoje, Pustynnoje, Ostretšje, Tokarevskoje, Volkosarskoje ja Štšutšje. Varsinkin pohjois- ja kaakkoisosissa on paljon soita kuten Bolšaja glad, Gavsarski moh, Bolšoje ja Volkosarskoje.[4] Laatokan etelärannalle suunnitellaan rauhoitusalueen perustamista[5].
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 17 kylää: Bor, Gavsar, Gulkovo, Kobona, Kolosar, Lavrovo, Lednevo, Ljomasar, Mitola, Mostovaja, Nizovo, Ostrov, Rutšji, Sandela, Tšornoje, Verola ja Vystav. Yli 150 asukkaan keskuksia ovat Vystav, Nizovo, Lavrovo ja Kobona. Mitolassa ei ole lainkaan vakituista asutusta.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen kylät mainitaan ensimmäisen kerran Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500. Paikannimistön perusteella seudulla on ollut itämerensuomalaista asutusta. Stolbovan rauhassa kylät jäivät Venäjän puolelle rajaa Lavajoen suussa sijaitsevaa Lavrovoa lukuun ottamatta. Ennen rautateiden rakentamista seudun kautta kulki Pietarin, Petroskoin ja Tihvinän yhdistänyt maantie. 1700-luvun alussa rakennettiin Laatokan rantaa myötäilevä vanha Laatokan kanava ja 1800-luvun lopussa sen vieressä kulkeva uusi kanava. Toisen maailmansodan aikana Kobona ja Lavorovo toimivat piiritettyyn Leningradiin johtaneen Elämän tien lähtöpisteinä. Kobonasta on kotoisin runoilija Aleksandr Prokofjev.[7]
Liikenne, talous ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyliä yhdistää osittain asfaltoitujen paikallisteiden verkko[8]. Kobonasta on linja-autoyhteydet Suhojeen, M18-valtatielle Dusjevoon, Voibokalon rautatieasemalle sekä kesäisin myös Pietariin[9].
Paikallisista työnantajista tärkeimpiä ovat erilaiset palvelut (75 % työpaikoista) sekä maatalousyritys Ladoga,[10] jonka toiminta on 1990-luvun jälkeen supistunut voimakkaasti[11]. Lähes kaksi kolmasosaa työvoimasta käy töissä kunnan ulkopuolella[12].
Palveluihin kuuluvat Suhojen lastentarha, Vystavin keskikoulu ja kulttuuritalo, Lavrovon kerhotalo, Suhojen ja Lavrovon kirjastot sekä Naasian piirisairaalan lääkintäasemat Suhojessa, Lavrovossa, Nizovossa, Kobonassa ja Tšornojessa. Suhojessa, Kobonassa ja Lavrovossa on postit ja Suhojessa, Kobonassa, Vystavissa, Nizovossa sekä Lavrovossa joukko kauppoja.[13]
Matkailu ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan matkailupotentiaali perustuu sen luontoon, kulttuurihistoriallisiin kohteisiin sekä Laatokan tarjoamiin veneilymahdollisuuksiin[14]. Paikallisia nähtävyyksiä ovat Laatokan kanava, Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko Kobonassa sekä Elämän tien ja Aleksandr Prokofjevin muistomerkit[15].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Suhovskoje selskoje poselenije Kirovskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Analiz rezultatov inženernyh izyskani fgis.minregion.ru. 2012. Viitattu 3.3.2015. (venäjäksi)
- Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Suhovskoje selskoje poselenije Kirovskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Demografitšeski prognoz fgis.minregion.ru. 2012. Viitattu 3.3.2015. (venäjäksi)
- Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Suhovskoje selskoje poselenije Kirovskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Sotsialnaja infrastruktura fgis.minregion.ru. 2012. Viitattu 3.3.2015. (venäjäksi)
- Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Suhovskoje selskoje poselenije Kirovskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Transportnaja infrastruktura fgis.minregion.ru. 2012. Viitattu 3.3.2015. (venäjäksi)
- Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Suhovskoje selskoje poselenije Kirovskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Ustoitšivoje razvitije territorii fgis.minregion.ru. 2012. Viitattu 3.3.2015. (venäjäksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Demografitšeski prognoz, s. 4.
- ↑ Analiz rezultatov inženernyh izyskani, s. 3
- ↑ Ustoitšivoje razvitije territorii, s. 10.
- ↑ Analiz rezultatov inženernyh izyskani, s. 4–5
- ↑ Ustoitšivoje razvitije territorii, s. 20.
- ↑ Demografitšeski prognoz, s. 3–4.
- ↑ Istoritšeskaja spravka суховское.рф. Viitattu 3.3.2015. (venäjäksi)
- ↑ Transportnaja infrastruktura, s. 4–5.
- ↑ Transportnaja infrastruktura, s. 9.
- ↑ Demografitšeski prognoz, s. 16.
- ↑ Demografitšeski prognoz, s. 3.
- ↑ Demografitšeski prognoz, s. 17.
- ↑ Sotsialnaja infrastruktura, s. 5–8, 10–14.
- ↑ Ustoitšivoje razvitije territorii, s. 26–27.
- ↑ Ustoitšivoje razvitije territorii, s. 37–39.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suhojen kunnan sivusto (venäjäksi)