Storrs L. Olson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Storrs Lovejoy Olson (s. 3. huhtikuuta 1944 Chicago, Illinois) on yhdysvaltalainen biologi ja lintutieteilijä.

Olson tapasi Alexander Wetmoren 1967, mikä johti hänen kiinnostuksensa suuntautumisen paleontologiaan ja erityisesti lintujen esihistoriaan. Olson työskenteli 1970-luvulla Ascension Islandilla ja Saint Helenalla, ja löysi muun muassa "jättiläisharjalinnun" (Upupa antaios) ja "sainthelenanhuitin" (Porzana astrictocarpus) luurangot. Vuonna 1976 hän tapasi tulevan vaimonsa Helen F. Jamesin, josta tuli myöhemmin eräs johtavista lintujen esihistorian tutkijoista.

Olson ja James työskentelivät Havaijilla 23 vuotta ja kuvailivat tänä aikana 50 sukupuuttoon hävinnyttä lintulajia. Olson työskentelee nykyisin Smithsonian-instituutin National Museum of Natural Historyssa. Olsonin kunniaksi on nimetty useita esihistoriallisia lintulajeja.

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.