Sommerfeld-talo
.JPG)
Sommerfeld-talo Limonenstrasse 30, Berliinissä Lichterfelden alueella oli Bauhaus-koulun ensimmäinen yhteishanke.
Se on suunniteltu Walter Gropiuksen ja Adolf Meyerin rakennusurakoitsijalle Adolf Sommerfeldille 1920/1921 Bauhaus-opiskelijoiden avulla. Sommerfeldin sahan ostamasta ja romuttamasta sota-aluksesta sahattua puuta käytettiin rakennusmateriaalina.
Tiikkinen hirsirakennus on rakennettu kalkkikivisokkelille. Siinä oli nelilapekatto ja edistyksellinen keskussisäänkäynti. Gropius oli saanut inspiraationsa Frank Lloyd Wrightin työstä.[1] Joost Schmidt veisti palkit asiakkaan toivomien aiheiden pohjalta tiikin kovuuden rajoittaessa tyylillisiä elementtejä. Josef Albers loi lyijylasi-ikkunat. Koko sisustus matoista istuimiin tehtiin Bauhaus-työpajoissa. Ekspressionistinen rosoinen tyyli hallitsi työtä edelleen, mutta seuraavien vuosien funktionalismia voidaan nähdä jo Marcel Breuerin konstruktivistisissa istuimissa.
Talo tuhoutui osittain toisessa maailmansodassa. Fred Forbátin suunnittelema autotalli ja kuljettajan asunto pysyivät ennallaan.[1]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfried Nerdinger, Walter Gropius, Busch-Reisinger Museum, Bauhaus-Archiv, Museum für Gestaltung: Walter Gropius: der Architekt, Zeichnungen, Pläne und Fotos aus dem Busch-Reisinger Museum der Harvard University Art Museums, Cambridge/Mass. und dem Bauhaus-Archiv, Berlin : mit einem kritischen Werkverzeichnis, s. 316. 2. painos. Mann, 1996.
- Neumann, Eckhard.: Bauhaus und Bauhäusler : Erinnerungen und Bekenntnisse, s. 188. Basil Gilbert: Haastattelu Helene Nonné-Schmidtin kanssa. Köln: DuMont, 1985. 14815762. ISBN 3-7701-1673-9, 978-3-7701-1673-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2020).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuva talosta sivustolla bauhaus100.de (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bauhaus-arkiston projektisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Merkintä Berliinin osavaltion monumenttiluettelossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sommerfeld-talo ArchINFORM-tietokannassa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Seemann, Annette, 1959-: Aus Weimar in alle Welt : die Bauhausmeister und ihre Wirkung, s. 16. Leipzig: Seemann, 2009. 310156744. ISBN 978-3-86502-183-0, 3-86502-183-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2020).