Snowpiercer

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Snowpiercer
Snowpiercer.jpg
Ohjaaja Bong Joon-ho
Käsikirjoittaja Bong Joon-ho
Kelly Masterson
Perustuu sarjakuvaromaaniin Le Transperceneige (Jacques Lob, Benjamin Legrand, Jean-Marc Rochette)
Tuottaja Park Chan-wook
Lee Tae-hun
Park Tae-jun
Dooho Choi
Robert Bernacchi
David Minkowski
Matthew Stillman
Säveltäjä Marco Beltrami
Kuvaaja Hong Kyung-pyo
Leikkaaja Steve M. Choe
Changju Kim
Lavastaja Ondřej Nekvasil
Pääosat Chris Evans
Song Kang-ho
Go Ah-sung
Jamie Bell
Valmistustiedot
Valmistusmaa Etelä-Korea
Tuotantoyhtiö CJ Entertainment
Radius-TWC
Moho Films
Opus Picture
Ensi-ilta 1. elokuuta 2013 Etelä-Korea
11. heinäkuuta 2014 Suomi
Kesto 126 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti, korea
Budjetti 40 miljoonaa dollaria
Tuotto 85 475 905 dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Snowpiercer on vuonna 2013 ensi-iltansa saanut eteläkorealainen, kansainvälisenä yhteistuotantona valmistunut tieteiselokuva. Elokuvan on ohjannut Bong Joon-ho.[1] Elokuva perustuu ranskalaiseen sarjakuvaromaaniin Le Transperceneige, jonka ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1982.

Elokuvassa pyrkimys rajoittaa ilmaston lämpenemistä on käynnistänyt uuden jääkauden. Vielä elossa olevat ihmiset kiertävät maailmaa junassa, jossa heidät on jaettu arvonsa mukaan etuosaan ylhäisimmät ja perävaunuun orjat. Orjat käynnistävät vallankumouksen.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Chris Evans  … Curtis Everett  
 Song Kang-ho  … Namgoong Minsu  
 Go Ah-sung  … Yona  
 Jamie Bell  … Edgar  
 John Hurt  … Gilliam  
 Tilda Swinton  … Mason  
 Octavia Spencer  … Tanya  
 Ed Harris  … Wilford  
 Ewen Bremner  … Andrew  
 Luke Pasqualino  … Grey  
 Alison Pill  … opettaja  
 Vlad Ivanov  … vanhempi Franco  
 Adnan Hasković  … nuorempi Franco  
 Clark Middleton  … maalari  
 Tómas Lemarquis  … munapää  
 Emma Levie  … Claude  
 Steve Park  … Fuyu  
 Jean-Marc Rochette  …  cameorooli  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Rämö kirjoitti arviossaan Suomen Kuvalehdessä, että näytteleminen on hyvin karikatyyrimäistä, mutta miljöö on rakennettu paremmin ja juoni kulkee. Rämö luonnehtii elokuvaa klassiseksi dystopiaksi. Yhteenveto on hänestä jäntevä, mutta siihen päädytään kliseiden ja koomisten kömmähdysten kautta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rämö, Matti: Luokkajuna. Suomen Kuvalehti, 11.7.2014, nro 28, s. 54–55.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.