Slovakiancuvac

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Slovakiancuvac
Cuvac 1.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa alun perin  Tšekkoslovakia
nykyisin  Slovakia
Määrä Suomessa rekisteröity 1 126[1]
Alkuperäinen käyttö karjan vartiointi
Nykyinen käyttö seura- ja vahtikoira
Elinikä 11-13 vuotta[2]
Muita nimityksiä slovenský cuvac, Slovakian Chuvach, tchouvatch slovaque, Slowakischer Tschuvatsch, tchuvatch eslovaco, cuvac
FCI-luokitus ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat
alaryhmä 1 Lammaskoirat
#142
Ulkonäkö
Paino 30-45 kg
Säkäkorkeus uros 62-70 cm
narttu 59-65 cm
Väritys valkoinen

Slovakiancuvac (slovenský cuvac) on slovakialainen alkujaan Tatralta Karpaattien vuoristoseudulta kotoisin oleva paimen- ja vahtikoira. Cuvac on iso valkoinen vahtikoira, joka erinomaisten vahdin ominaisuuksiensa ansiosta on levinnyt useisiin maihin. Ensimmäiset cuvacit Suomeen toi metsänhoitaja Erkki Kettunen 1960-luvun puolessa välissä [3].

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnusomainen piirre rodulle on valkoinen, tiivis ja tiheä karvapeite. Sillä on voimakas luusto, runko on hieman korkeuttaan pidempi ja sillä on vahvat melko korkeat raajat.

Uroksen säkäkorkeus on 62–70 cm, nartun 59–65 cm.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan rotu on lempeä, älykäs ja uskollinen. Vaikka cuvacia pidetään ystävällisenä, useat slovakiancuvacit ovat edelleen epäluuloisia vieraita kohtaan, ja joskus jopa aggressiivisia. Omaan väkeen se suhtautuu suojelevasti ja avoimesti. Cuvac on valpas, rohkea ja vahtimisvaistoinen. Vahtikoiran ominaisuudeltaan cuvac tarkkailee ympäristöään ja ääniä, sekä mahdollisia vieraita. Kun slovakiancuvacia koulutetaan, kannattaa käyttää hyvin palkitsevia opetustapoja. Koiraa ei tule pakottaa mihinkään. Rotu on hyvä totuttaa sosiaaliseen seuraan jo pienestä lähtien, sillä tavoin koira oppii olemaan niin pienien kun isojenkin ihmisten kanssa. Nopeus on yksi rodun vahvuuksista.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoturkkiset vuoristokoirat ovat kuuluneet Karpaattien vuoriston paimentolaisperinteeseen jo yli parituhatta vuotta, ja ne polveutuvat jääkauden ja sitä edeltäneiden aikojen arktisesta sudesta. Näiden susien jälkeläisiä eli niin Balkanilla, Karpaateilla, Pohjois-Kaukasuksella, Tatralla, Alpeilla, Pohjois-Abruzzossa kuin Pyreneilläkin. Slovakiancuvac on tätä kautta sukua mm. pommerinpaimenkoiralle.[4]

Kotiseudullaan cuvacit ovat vartioineet lampaita, talouksia ja karjalaumoja. Paikalliset tatralaiset vahtikoirat olivat hyviä vartio-, suojelus-, paimen- ja seurakoiria. Lampaiden lisäksi ne paimensivat nautoja, kalkkunoita ja muita kotieläimiä. Karjamajoilla poikenneet turistit panivat merkille nämä kauniit valkoiset koirat, joita he sitten veivät mukanaan palatessaan kotialueilleen.[4]

Vuosina 1930-1960 professori Antonin Hruza piti kantakirjaa rodusta. Jalostusyksilöt haettiin Kokavan, Liptovska Luznan ja Vychodna V Tatrach'n alueilta sekä Karpaattien Rachovosta. Myöhemmin jalostusmateriaalia on saatu mm. Liptovské Holesta, Velky Chocista, Zakopanésta, Martinista, Jedlovasta ja Jesenikystä. Yleisimpiä linjoja ovat Bojar, Bundas, Cuvo, Dinar, Hrdos, Ibro, Olaf, Samko, Topas ja Uran Simba.[4]

Tšekkoslovakian aikana ensimmäinen kennel, Ze zlate studny ("Kultakaivon"), sijaitsi Svitavyssä Tšekin puolella. Z Hoverly oli puolestaan Karpaattien ensimmäinen kennel.[4]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi cuvac tulee slovakian valppaana olemista kuvaavasta sanasta cuvat. Slovakiancuvacin luonteeseen kuuluukin ympäristön rauhallinen ja valpas seuraaminen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ulla Kokko: Koirien pikkujättiläinen. WSOY 2004.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Kennelliitto. Slovakiancuvac. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2016. Haettu 11.8.2016.
  2. Slovensky Cuvac. American Kennel Club. Viitattu 3.2.2020.
  3. Koirat.com
  4. a b c d Slovakiancuvac. Suomen Kennelliitto, 2.9.1993. Viitattu 3.2.2020.
  5. Slovakiancuvac.net - Slovakianpaimenkoirayhdistys ry
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.