Skinnarvikin lasitehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Skinnarvikin lasitehdas toimi Dragsfjärdissä 18751934 Skinnarviks Glasbruk Ab:n omistuksessa. Tehtaan perusti läheisen Skinnarvikin maatilan entinen omistaja Klaes Robert Stenroth.

Tehtaassa valmistettiin aluksi vain pulloja mutta 1876 aloitettiin lisäksi ikkunalasin valmistus. Ikkunalasia valmistettiin puhaltamalla ensin lasimassasta suuri lieriö joka sitten aukaistiin ja oikaistiin ikkunaruuduksi erityisessä oikaisu-uunissa. Skinnarvikin valmistamaa ikkunalasia pidettiin hyvälaatuisena ja sitä vietiin paljon muun muassa Venäjälle. Tehdas sijaitsi meren rannalla ja tehtaalla oli myös oma jahti Svahn jolla lasia kuljetettiin avoveden aikana rannikon satamiin. Vuonna 1885 tehtaalla oli kaksi uunia, työntekijöitä oli 63 ja tuotannon arvo oli 268 200 markkaa. 1890-luvulla Skinnarvik oli mukana ikkunalasikartellissa johon kuuluivat lisäksi Grönvikin lasitehdas ja Nuutajärven lasitehdas.

Lasitehdas paloi 1899 ja samaan aikaan myös ikkunalasin viennissä ilmeni ongelmia ja se oli tappiollista. Uudeksi toimitusjohtajaksi tullut B. S. Wadstein sai viennin taas kannattamaan. Lasiuunien polttoaineena käytetty kallis koksi korvattiin polttoturpeella. Sen valmistamiseksi perustettiin polttoturvetehdas, jonka raaka-aine tuli läheiseltä Bruksmossenin suolta.

Vuonna 1919 perustettiin ikkunalasin valmistajien kartelliksi Suomen Akkunalasikonttori. Kartelliin liittyneet tehtaat sitoutuivat tiettyihin hintoihin ja kullakin tehtaalla oli oma myyntikiintiö. Skinnarvikin tehtaan kiintiöksi tuli 8 500 laatikkoa ikkunalasia. Skinnarvikin tehtaan tuotanto oli 1920-luvulla jonkin aikaa keskeytyksissä ja tehdas kävi muutenkin vajaakapasiteetilla. Vuonna 1928 Skinnarvikissa aloitettiin ultraviolettisäteilyä läpäisevän ns. U-lasin valmistus. Tätä lasia käytettiin muun muassa kanaloissa ja kasvihuoneissa. Skinnarvik oli ainoa U-lasin valmistaja Suomessa.

1920-luvulla alkoi koneellisesti valmistettu belgialainen ikkunalasi syrjäyttää kotimaista suupuhallettua ikkunalasia markkinoilta. Fourcault-menetelmällä valmistettu konelasi oli sekä halvempaa että parempilaatuista. Suomessa ikkunalasin koneellinen valmistus alkoi toukokuussa 1927 uudella Lahden lasitehtaalla jonne koneet ja uuni oli tilattu Belgiasta. Suupuhallettua ikkunalasia valmistaneet lasitehtaat lopettivat sitten kilpailun paineessa toimintansa yksi toisensa jälkeen. Viimeisenä näistä lopetti Skinnarvikin lasitehdas vuonna 1934.

Entisen lasitehtaan alue on nykyisin Suomen puolustusvoimien hallussa ja siellä toimii Merivoimien varikko, joka huoltaa ja varastoi merivoimien kalustoa ja materiaalia.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Virpi Nurmi: Skinnarvikin lasitehdas, puhallettua ikkunalasia. Turun yliopisto, kansatieteen laitos 1969
  • Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Ensimmäinen nide, s. 349–365. Helsinki: Suomen lasiteollisuusliitto, 1948.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]