Sissiluutnantti
| Sissiluutnantti – proosaa rinta- ja kurkkuäänille |
|
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Paavo Rintala |
| Genre |
sotaromaani, sivilisaatiokriittinen romaani |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 1963 |
| Sivumäärä | 223 s. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sissiluutnantti on Paavo Rintalan romaani vuodelta 1963. Romaani herätti ilmestyessään kirjasodan sotaa ja sen lieveilmiöitä sisältämiensä kuvausten vuoksi.[1] Polemiikkia oli jo ennen Sissiluutnanttia herättänyt Rintalan teossarja, Mummoni ja Mannerheim -trilogia (1960–1962).
Rintala joutui talvisodan puhjetessa lähtemään äitinsä kanssa evakkoon kotikaupungistaan Viipurista. Hän menetti isänsä talvisodassa Vuosalmella.
Sissiluutnantin päähenkilö on siviilissä teologiaa opiskellut Erkki Takala. Pohjavireeltään uskonnollisessa ja sivilisaatiokriittisessä teoksessa Rintala tulkitsee sodan vaikutuksia ihmiseen: ihmisyyden katoamista ja muuttumista tappamiseksi ja paritteluksi. Teoksessa on nähty yhtymäkohtia Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen ja Olavi Paavolaisen Synkkään yksinpuheluun.[1]
Teosta arvioitiin alkuun sen ilmestyttyä kirja-arvosteluissa, mutta kohu syttyi Yhteishyvän päätoimittajan Seppo Simosen hyökkäyksestä Rintalaa ja kustantajaa Otavaa vastaan. Sen jälkeen sitä käsiteltiin lehtien pääkirjoituksissa, pakinoissa ja yleisönosastokirjoituksissa. Myöhemmin keskustelu levisi aikakauslehtiin. Joukko reservin kenraaleita paheksui julkilausumassaan Otavan toimintaa kustantajana. Kirjasotaan linkittyi paitsi aikakauden oikeisto-vasemmisto-jako, myös sukupolvien välinen rintamalinja, ja siinä kiisteltiin oikeudesta määritellä isänmaallisuuden sisältö. Radikaalien mielestä isänmaallisuus pyrittiin sitomaan yhteen sotaisuuden kanssa.[1]
Rintalan vastaiset kannanotot ja sitä kautta teoksen saama julkisuus kasvattivat sen myyntilukuja.[1] Syyskuussa 1963 myyntiin tulleesta teoksesta otettiin saman vuoden aikana kahdeksan painosta. Kirjan ilmestyttyä Ruotsissa siitä otettiin useita painoksia.[2]
Yleisradiossa on esitetty Sissiluutnantista Lauri Siparin dramatisointi Rintalan syntymän 80-vuotismuistoksi.[3]
Sissit on vuonna 1963 valmistunut Mikko Niskasen ohjaama sotaelokuva. Se pohjautuu romaanikäsikirjoitukseen, joka vasta myöhemmin julkaistiin romaanina Sissiluutnantti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Paavo Rintala: Sissiluutnantti, Porin kaupunginkirjasto, 150 vuotta – 150 kirjaa (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 21.9.2010
- ↑ Tieto painoksista peräisin Fennican tietokannasta.
- ↑ Radioteatteri esittää, Yle.fi
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiina Kinnunen: Kun lottaharmaata häväistiin: näkökulmia Sissiluutnantti-debattiin, Historiallinen aikakauskirja 1/2001
- Kotimaisia sotakirjailijoita, toim. Kari-Otso Nevaluoma, BTJ Kirjastopalvelu 2001
- Pekka Tarkka: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta, Otava, 1966