Sininaamamesikko
| Sininaamamesikko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Mesikot Meliphagidae |
| Suku: | Entomyzon |
| Laji: | cyanotis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Entomyzon cyanotis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sininaamamesikko (Entomyzon cyanotis) on mesikoihin kuuluva varpuslintu. Lajin nimesi John Latham 1802.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 26–32 cm ja paino noin 105 g, eli se on suunnilleen räkättirastaan kokoinen. Höyhenpuku on selkäpuolelta oliivinruskea ja alapuolelta valkoinen. Rinnassa on tumma pystyjuova. Niska ja päälaki ovat mustat ja naama sininen. Nokka on tukeva ja hieman kärjestään alaspäin taipunut. Sukupuolet ovat samannäköisiä. Nuori lintu muistuttaa vanhaa, mutta sen naama on kellanvihreä.
Lintu on äänekäs ja aloittaa laulunsa jo puoli tuntia ennen auringonnousua. Se liikkuu usein pienissä parvissa ja käyttäytyy kiukkuisesti muita eläimiä ja ihmistä kohtaan.
Sininaamamesikko on sukunsa ainoa laji. Lajista tunnetaan 3 alalajia: E. c. cyanotis, E. c. albipennis ja E. c. griseigularis.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sininaamamesikko elää Australian pohjois- (E. c. albipennis) ja itäosissa (E. c. cyanotis) sekä Uuden-Guinean lounaisosissa (E. c. griseigularis). Lajin kanta on elinvoimainen. Eteläiset populaatiot ovat osittain muuttolintuja.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avoimet ja harvat metsät, etenkin eukalyptusmetsiköt, sekä myös puutarhat, puistot ja viljeysmaiden reunaosat.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maljamainen suurehko pesä on tehty puunkuoresta puun oksanhaaraan. Tavallisimmin laji kuitenkin käyttää muiden lintujen vanhoja pesiä. Useampi pari, tai parin poikaset edellisistä pesinnöistä, voi pesiä yhdessä siten, että ne vuorottelevat hautomisessa ja poikasten hoidossa. Munia on tavallisesti 2, joskus 3. Pesii usein kaksi kertaa heinä-tammikuussa. Variskäki on tavallinen sininaamamesikon pesäloinen.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji on tunnettu banaaniviljelmien tuholainen, joka syö kypsiä banaaneja. Syö kuitenkin enimmäkseen hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia sekä mettä ja muita hedelmiä. Ruokaillessaan liittyy pieniksi muutaman yksilön parviksi, jotka usein ajavat muut linnut pois alueelta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- Harrison, Colin & Greensmith, Alan 2002: Koko maailman linnut. – WSOY. Helsinki. ISBN 951-0-26896-8
- Takapihan linnut
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Entomyzon cyanotis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)