Sinililjat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinililjat
Idänsinililja (Scilla siberica eli Othocallis siberica)
Idänsinililja (Scilla siberica eli Othocallis siberica)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Alaheimo: Scilloideae
Suku: Sinililjat Scilla
L.[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sinililjat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sinililjat Commonsissa

Kevättähdet eli sinililjat (Scilla) on parsakasvien (Asparagaceae) heimoon kuuluva suku. Ne luokiteltiin aikaisemmin toisinaan liljakasveihin ja toisinaan hyasinttikasveihin. Niiden läheisimpiä sukulaisia ovatkin hyasintit (Hyacinthus), helmililjat (Muscari) ja posliinihyasintit (Puschkinia).

Scilla-suvussa on noin 90 lajia. Aiemmin se on käsitetty laajempana, mutta nykyisin siihen kuuluneista lajeista erotetaan kellosinililjat (Hyacinthoides), sinililjat (Othocallis) ja lumotähdet (Prospero) ja toisaalta yhdistetään välillä eri sukuna käsitelty Chionodoxa.[2] Myös mesisinililjojen (Nectaroscilla) suku erotetaan mahdollisesti.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukat ovat sinisiä, valkoisia tai sinivalkoisia.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinililjoja esiintyy luonnonvaraisina Euroopassa, Aasiassa ja jonkin verran myös Afrikassa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvit viihtyvät yleensä auringossa tai puolivarjossa, mutta osa lajeista menestyy myös varjossa. Maan tulee olla kosteahko tai kostea ja ravinteikas.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikku-, espanjan-, persian- ja idänsinililjaa käytetään koristekasveina kukkatarhoissa, ja ne sopivat myös kivikkoon. Pikku-, espanjan-, englannin- ja idänsinililja sopivat rodo- ja metsäpuutarhaan.[3]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Scilla Itis Report. 13.9.2014. Viitattu 13.9.2014. (englanniksi)
  2. Govaerts, R. et al.: Scilla L. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
  3. ”Sinililjat”, Tammen suuri puutarhakirja, s. 119–120. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1107-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]