Isosinililja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isosinililja
Isosinililja (Scilla peruviana)
Isosinililja (Scilla peruviana)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Alaheimo: Scilloideae
Suku: Kevättähdet Scilla
Laji: peruviana
Kaksiosainen nimi

Scilla peruviana
L.[1]

Katso myös

  Isosinililja Wikispeciesissä
  Isosinililja Commonsissa

Isosinililja eli komeakevättähti (Scilla peruviana) on parsakasvien heimoon kuuluvan kevättähtien (Scilla) suvun monivuotinen sipulikasvi, joka on kotoisin Välimeren itäosista.[2]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipuli ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosinililjan sipuli on halkaisijaltaan noin 8 senttimetriä. Sen lehdet ovat noin 4 senttimetriä leveitä ja 10–50 senttimetriä korkeita. Ne ovat miekkamaisia, tasasoukkia ja teräväkärkisiä. Kukkavarsi on yleensä hieman lyhyempi.[2][3]

Kukat ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosinililja kukkii keväästä alkukesään. Sen kukinto on laventelinsininen. Kukinnossa on 40–100 noin 2 senttimetriä halkaisijaltaan olevaa kukkaa.[4] Kukinnan jälkeen lehdet yleensä kuolevat ja sipuli menee lepotilaan. Lepoajan jälkeen se kasvattaa uudet lehdet. Isosinililja lisääntyy sipuleista jakautumalla ja siitä saattaa tulla ajan myötä isompi ryhmä yhteen paikkaan.[2]

Kasvupaikat ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosinililja on kotoisin Välimeren itäosista Pyreneiden niemimaalta, Apenniinien niemimaalta ja Luoteis-Afrikasta. Luonnollisilla kasvupaikoillaan se kasvaa hiekan ja saven sekaisessa kalkkipitoisessa, hyvin vettä läpäisevässä maassa.[2][3]

Sitä kasvatetaan jokin verran myös muualla kuin kasvualueella. Se on tarkka lämmön ja kosteuden suhteen. Se vaatii kuivaa ja kuumaa kesää ja viileää talvea. Parhaiten se on kasvualueensa ulkopuolella kasvanut ruukuissa, joita voi siirtää suojaan liialta kosteudelta.[2][3]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Scilla peruviana L. The Plant List. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e All About Scilla Peruviana Longfield Gardens. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  3. a b c Scilla peruviana, Portuguese squill The Royal Horticultural Society – RHS. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  4. Scilla peruviana (Peruvian Lily) World of Flowering Plants. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]