Isokevättähti
| Isokevättähti | |
|---|---|
 Isokevättähti (Scilla luciliae) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Scilloideae |
| Suku: | Kevättähdet Scilla |
| Laji: | luciliae |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Isokevättähti (Scilla luciliae) on parsakasvien heimoon kuuluvan kevättähtien suvun monivuotinen sipulikasvi. Se on kotoisin Lounais-Turkin vuoristoista jossa se kukkii aikaisin keväällä.[2]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sipuli, varret ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isonkevättähden sipuli on pieni, munanmuotoinen ja väriltään violetti. Kukkavanan pituus on 5–15 senttimetriä. Se kasvattaa tyvestä kaksi tasaisen suikeaa 7–20 senttimetriä pitkää lehteä. Lehtilaita on ehyt, sen poikkileikkaus on kourumainen ja kärki joskus kipristynyt.[3][4]
Kukat ja hedelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokevättähti kukkii huhti-toukokuussa. Sen kukka on 10–25 millimetriä halkaisijaltaan. Sen terälehdet ovat tyvestä yhdislehtiset noin 3 millimetrin pituudelta. Teriön väri on sinertävä tai sininen, keskeltä valkoinen ja väri tummenee reunoja kohti muuttuen sinertäväksi. Kukissa on kuusi hedettä, joissa on valkoiset palhot ja keltaiset ponnet. Emiö on yhdislehtinen, siinä on yksi vartalo kolme luottia.[3][4]
Hedelmä on 8–10 millimetriä pitkä kota, jossa on kolme lohkoa.[3]
Kasvupaikat ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokevättähti on kotoisin Lounais-Turkin vuoristoista, jossa se kukkii aikaisin keväällä, kun lumet sulavat.[2] Suomessa sitä kasvatetaan pihoissa, puistoissa, puutarhoissa, pensasaitojen vierillä sekä lehtimetsissä koristekasvina. Sitä löytyy myös joskus harvoin karkulaisena.[3][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Scilla luciliae (Boiss.) Speta The Plant List. Viitattu 23.7.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Chionodoxa luciliae Missouri Botanical Garden. Viitattu 23.7.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Isokevättähti, Scilla luciliae LuontoPortti. Viitattu 23.7.2019.
- ↑ a b c Isokevättähti, Scilla luciliae Puutarha.net. Viitattu 23.7.2019.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Isokevättähden (Scilla luciliae) levinneisyys Suomessa Viitattu xxxx
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isokevättähti (fi) – Scilla luciliae Laji.fi. Viitattu 23.7.2019.
- Scilla luciliae (Boiss.) Speta The Royal Horticultural Society – RHS. Viitattu 23.7.2019. (englanniksi)
- Chionodoxa Pacific Bulb Society. 8.4.2019. Viitattu 23.7.2019. (englanniksi)
| ||||||||||