Simolan talo (Tampere)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Simolan talo sijaitsee Tampereen länsiosassa Kaarilan kaupunginosassa Ranta-Kaarilan alueella lähellä Pyhäjärven rantaa. Talo on Hyhkyn historiallisen kylän Simolan kantatalon vanha päärakennus. Vuodesta 1540 tunnettu tila on ollut jo sarkajaon aikaan samalla, maisemallisesti merkittävällä paikalla Pyhäjärveen pistävän niemen kummulla, pohjoiseen viettävän viljelymaiseman rajalla. Hyhkyn kylätontista ei ole muita talouskeskuksia jäljellä ja ympäristö on muuttunut voimakkaasti uudisrakentamisen myöta. Kyseinen päärakennus on rakennettu rakennusmestari Arvid Männistön suunnitelmien mukaan vuonna 1937. Rakennus on hirsirunkoinen, satulakattoinen ja katettu poltetulla savitiilella. Ulkoasultaan rakennuksessa on havaittavissa 1900-luvun alun klassisoivia piirteitä, kuten symmetrisesti jäsennellyt julkisivut, frontonit kummallakin sivulla ja lunetti-ikkunat päädyissa. Myös nurkissa olevat kissanpenkit ja nurkkien pilasteriaiheet antavat vaikutelman tyyliarkkitehtuurista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan pitäjän Keijärven neljännekseen ja Harjun jakokuntaan kuuluvan Hyhkyn kylän Simola on yksi kylän kantatiloista, ja se mainitaan yhtenä kylän seitsemästä verotilasta jo vuoden 1483 maakirjoissa [1]. Alueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä, mutta Pyhäjärven Saunasaaressa kylän eteläpuolella on ollut lapinraunio. Lähin kivikautinen asuinpaikka taas on Pispalan uittotunnelin luona, noin kilometrin päässä Simolasta. Simola oli Pirkkalan postitalona vuosina 1658–1690 ja kestikievarina Uotilan ja Mattilan kanssa 1724–1740. Isojaon kartoituksen aikaan 1767 kylässä oli 6 taloa, joista kaksi samalla numerolla. Kylä paloi kokonaan 1770, minkä jälkeen tiivis kylä hajaantui. Simolan ja Karvolan talot jäivät kylänmäelle vierekkäin. Karvola purettiin 1980-luvulla Pispan palvelukeskuksen tieltä, joten Simolan päärakennuksen ja yhden talousrakennuksen käsittävä tilakeskus sijaitsee ainoana isojakoa edeltäneellä paikallaan entisen ryhmäkylän luoteistontilla. Nykyinen omenatarha ja sen pohjoispuoli sekä pihapiiriin pohjoispuoli ovat olleet niitty- ja viljelymaata jo isojaon aikaan, ja muut tilat sijaitsivat joko Simolan itä- tai eteläpuolella. Simolantie noudattelee edelleen isojaon aikaista kylätien linjaa. Puutarha on ollut nykyisellä paikalla jo viimeistään 1930-luvun puolivälissä. Vielä 1950-luvulla Hyhkyn maisema koostui maatiloista ja rantahuviloista sekä Reinolan puutarhan kasvihuoneista, jotka olivat Simolankadun eteläpuolella. Omenapuutarhassa on mm. naapuritilalla kehiteltyä omenalajiketta "Reinolan herkku".

Alue kaavoitettiin ja rakennettiin suureksi osaksi 1960-luvulta alkaen. Simolan yksikerroksinen ja aumakattoinen entinen päärakennus sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin. Pihapiiri on ollut neljältä sivulta rajattu vielä 1960-luvulla, jonka puolivälissä tilalla lopetettiin maanviljely ja karjanhoito. Länsisivulla omenatarhan rajalla on ollut erikoisen muotoinen asuinrakennus ja vajan edustalla maakellari. Tien toisella puolella oli vilja-aitta. Viimeksi on pihan pohjoislaidalta purettu suuri hirsinavetta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hyhkyn Simola rakennetun ympäristön inventointi 2.6.2004 (Arkkitehtitoimisto Eija Teivas)
  • Helenius, Kyllikki: Pispala Tampereen pääkaupunki, Kuvaus Pispalasta, sen maiseman erikoispiirteistä, sen vanhasta historiasta ja sen asutuksesta. Tampere 2001. ISBN 951-9080-85-6
  • Helenius, Kyllikki: Hyhky, hyvä kylä. Hyhkyn kaupunginosakirja. Tampere 2003.
  • Jaakkola, K: Pirkkalan historia. Tampere 1934.
  • Pirkanmaan maakuntamuseo, lausunto 19.12.2003
  • Saarenheimo, Juhani: Vanhan Pirkkalan historia. Tampere 1974.
  • Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]