Silokirvelit
| Silokirvelit | |
|---|---|
 Koiranputkia (Anthriscus sylvestris) Japanissa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
| Suku: | Silokirvelit Anthriscus Pers. |
| Katso myös | |
Silokirvelit eli koiranputket (Anthriscus) on suku sarjakukkaiskasvien heimossa. Siihen kuuluu 13 lajia.[1] Suvun tunnettuja lajeja on esimerkiksi koiranputki, jota tavataan Suomessa erittäin yleisenä apofyyttinä. Maustekasvina viljelty maustekirveli kuuluu myös silokirveleihin, eikä piirtokirvelien eli kirvelien (Chaerophyllum) sukuun.
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- piikkikirveli (Anthriscus caucalis)
- maustekirveli (Anthriscus cerefolium)
- koiranputki (Anthriscus sylvestris)
Tuntomerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjoismaissa kasvaa kolme silokirvelilajia, jotka ovat yksi- tai monivuotisia onttovartisia ruohoja. Niiden lehdet ovat kolmiomaiset, 2–3 kertaan parilehdykkäiset. Kukat ovat pieniä sarjakukkia, joiden teriö on valkoinen. Hedelmänä on sileä tai karvainen lohkohedelmä.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Govaerts, R. et al.: Anthriscus Pers. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 28.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 430. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Silokirvelit – Anthriscus
- ITIS: Anthriscus (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Anthriscus (englanniksi)
- Flora of China: Anthriscus (englanniksi)