Silmälasikaimaani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Silmälasikaimaani
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Krokotiilieläimet Crocodylia
Heimo: Alligaattorit Alligatoridae
Suku: Varsinaiset Kaimaanit Caiman
Kaksiosainen nimi

Caiman crocodilus
(Linnaeus, 1758)

Silmälasikaimaanin levinneisyys
Silmälasikaimaanin levinneisyys
Katso myös

  Silmälasikaimaani Wikispeciesissä
  Silmälasikaimaani Commonsissa

Silmälasikaimaani (Caiman crocodilus) on alligaattorien heimoon kuuluva kaimaanilaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmälasikaimaanikoiras kasvaa kaksi- tai jopa kolmimetriseksi, naaras on pituudeltaan korkeintaan kaksimetrinen. Painoa voi olla jopa 300 kiloa. Nuoret kaimaanit ovat keltaisia, mutta vanhetessaan kuviot tummenevat. Aikuisen väritys, koko ja kallon muoto vaihtelevat asuinseudun mukaan, mutta silmälasikaimaanit ovat yleisväriltään selästä oliivinvihreitä. Selässä on tummia, epäselviä poikkijuovia, sen kyljet ovat harmaankirjavat ja vatsapuoli kellanvihreä. Silmälasikaimaanilla kulkee kuonon tyvestä luinen harjanne, joka reunustaa myös silmiä. Harjanne muistuttaa silmälasinsankoja, josta laji on saanut nimensä.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmälasikaimaaneja elää Keski-Amerikan ja Etelä-Amerikan pohjoisosassa. Sen luontainen levinneisyys kulkee Meksikosta Peruun ja Brasiliaan. Silmälasikaimaaneja elää nykyisin myös siirrettynä vieraslajina Kuubassa, Puerto Ricossa ja Yhdysvaltojen[1] Floridassa.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmälasikaimaani asustaa järvissä ja kosteilla soilla. Se viihtyy parhaiten hitaasti virtaavissa avoimissa vesistöissä, mutta saattaa löytyä myös lähes umpeen kasvaneista vesistöistä, kunhan vain ruokaa riittää. Silmälasikaimaani on aktiivisimmillaan öisin ja viettää suuren osan ajastaan vedessä hiljaa lojuen. Se siirtyy vuoroin varjoon ja vuoroin aurinkoon sekä vedessä, että maalla. Kaimaani liikkuu yleensä laiskasti, mutta ui nopeasti ja voi tehdä nopeita yllätyshyökkäyksiä voimakkaalla hännällään. Kuivana kautena se voi kaivautua mutaan odottamaan sateita, vaikka toisaalta se hyötyy veden ollessa matalalla, kun se voi napata loukkuun jääneitä kaloja.

Kaimaaninpoikaset syövät lähinnä hyönteisiä, äyriäisiä ja nilviäisiä. Kasvettuaan ne syövät kaloja, sammakoita, kilpikonnia, ja muita matelijoita, vesilintuja ja haaskoja. Toisinaan kaimaanit voivat syödä lajitoveriensa poikasia. Täysikasvuisena silmälasikaimaani voi saalistaa jo pienehköjä nisäkkäitä. Kaimaanit jahtaavat kaloja joskus ryhmänä. Tällöin ne ahdistavat kalaparven yhdessä matalikolle, josta ne on helpompi pyydystää. Tyypillisempi tapa on kuitenkin yllätyshyökkäys hivuttautumalla lähelle saalista ja saaliin nappaaminen nopealla pyrähdyksellä. Silmälasikaimaanin elinikä on yli 25 vuotta.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmälasikaimaaneilla on kiima yleensä sadekautena, eli tavallisesti huhti-toukokuussa. Ne kokoontuvat yhteen lisääntymistä varten. Koiraat taistelevat naaraista ja voivat loukkaantua pahastikin. Yleensä isoimmat koiraat pääsevät parittelemaan usean naaraan kanssa. Naaras rakentaa kolmen kuukauden päästä suuren pesäkummun risuista, vesikasveista ja muusta kasviaineksesta. Naaras munii 14–40 munaa. Joskus samassa pesässä on useamman naaraan munat, jotka ne peittävät huolellisesti. Emo vartioi pesää kolme kuukautta ja puolustaa sitä pesärosvoilta. Vähän ennen munien kuoriutumista se kaivaa munat esiin. Poikaset menevät heti kuoriuduttuaan veteen ja ovat heti valmiita saalistamaan emon vartioidessa niitä. Tarpeen tullen emo voi kuivana kautena siirtää poikasia lammikosta toiseen yön aikana, jolloin se pitää yhteyttä poikasiin äänellä ja hajulla.

Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmälasikaimaaneja on runsaasti ja laji on sopeutuvainen. Kokonaiskanta on ainakin miljoona yksilöä. Sitä ei pienen kokonsa vuoksi vainota samalla tavalla kuin isompia krokotiililajeja ja laji on jopa hyötynyt, kun vesistöt on joskus tyhjennetty kilpailijoista. Kuitenkin silmälasikaimaaneja pyydetään paljon alligaattorin nahan korvikkeeksi ja lemmikeiksi, joista Floridan populaatio onkin saanut alkunsa. Monet Etelä-Amerikan valtiot säätelevät lajin metsästystä. Salametsästystä esiintyy kuitenkin yhä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Crocodile Specialist Group: Caiman crocodilus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)