Sicán

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seremoniaveitsi (ns. tumi-veitsi) Sicánista, noin 850–1050 jaa.

Sicán (Lambayeque) oli muinainen perulainen inkoja edeltänyt intiaanikulttuuri ja valtio, joka kukoisti Pohjois-Perun rannikkoseuduilla Lambayequen laaksossa noin vuosina 700—1375. Sicánin alku liittyi Mochen, Warin ja Tiwanakun luhistumiseen. Kulttuuri jätti jälkeensä kaupunkeja, pyramideja ja hautoja.

Sicánia ei pidä sotkea Sipániin, josta on tehty hautalöytöjä.[1]

Sicánin arvellaan saaneen alkunsa mochekulttuurista. Varhaisia keskuksia olivat muun muassa Pampa Grande ja Batan Grande. Sicán-keskukset tunnetaan pyramideistaan, kanavistaan ja metallitöistä, mm uhriveitsiä ja naamioita. On löydetty lukuisia kuninkaanhautoja.

Ajanjaksolla 1050—1100 alueella oli tulvia. Tällöin Sicánin ympäristö paloi ja painopiste siirtyi El Purgatorioon. Noin vuonna 1375 inkojen kilpailija Chimor-valtio valloitti Sicánin alueen. Inkat kuitenkin pitivät aluetta vallassaan 40 vuotta alkaen vuosina 1438–1471 hallinneesta inkavalloittaja Pachacútecista. Sicanissa oli mahdollisesti noin 75 000 asukasta, ja sen pinta-ala oli noin 14 000 km².

Sicánin metallityöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sicánin metallityöt tehtiin "kadonnut vaha"-menetelmälläselvennä. Siinä muotti tehdään ensin vahasta, se ympäröidään savella ja savea poltettaessa keramiikaksi vaha sulaa pois. Vasta keramiikkainen on lopullinen muotti. Metallina käytettiin mm. kultaa, hopeaa tai arsenikkikuparia. Varsinaista pronssia ei tunnettu. Sicanin arsenikkikupari oli lähimpänä vanhan maailman pronssia.

Adorno discoidal dorado, laminado y calado decorado con lentejuelas

Sicanin kaudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Varhainen 700-900 Keski-Cajamarcan ja Warin vaikutusta
  • Keskinen 900-1100
  • Myöhäinen 1100-1375

Varhainen ja keskinen Sicánin kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lambayeque

Mochen asutus Pampa Grande Lambayequen laaksossa paloi noin vuonna 700, joka kuuluu Mochen kauteen V. Mochen luhistuttua perusti Cajamarca-valtio alueelle asutuskeskuksia. Cajamarca ja ylängön Wari vaikuttivat alueella voimakkaasti vuosina 700–900. Näin ollen Sicánin kulttuurissa on Mochen, Cajamarcan ja Warin vaikutusta.

Keski-Sicánin (900–1100) aikana kumpuja rakennettiin aikaisempaa enemmän, ja suuria pyramidikumpuryhmiä syntyi mm. Chornancapiin ja Chotunaan meren rannalle. Ns. Sicánin herran kuvat saattavat esittää Naymlapia, Sicánin dynastian perustajaa. Lambayequen alueella oli kymmenen suurta keskusta.

Batán Grande

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Batán Grande (Poma) oli lopulta suurin Sicánin keskittymä La Lechen laaksossa varhaisella ja keskisellä Sicánin kaudella vuosina 700 tai 800-1100. Monumenttikeskustassa oli 12 kumpua ja se peitti 4 km² alan. Kummut tehty myöhäisen Mochen (Pampa Grande) tyylillä tekemällä reunus ja täyttämällä seinien väli. Batán Grande oli metalliseppien keskus. Sepät tuottivat kultapaloja nimeltä "naipes" ("pelikortit"). Ne olivat pieniä I:n muotoisia metallipaloja joita käytettiin ehkä rahoina. Muualla Perussa ei yleensä käytetty rahaa, mutta Ecuadorista on löydetty merkkejä metallipalojen käytöstä rahoina.

Batán Granden tuho ja myöhäinen Sicán

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Batán Granden tuhosivat tulva (voimakas El Niño pitkine sateineen) ja tulipalo.

Samoihin aikoihin muualla Tiwanaku tuhoutui ja Chan Chania Chotunia, Pacatnamua kohtasi katastrofi, mutta nämä rakennettiin uudestaan. Myöhäinen Sicán 1100–1370 rakentui El Purgatorion (nykyisen Túcumen) ympärille. Sicánin herraa ei enää nähty taiteessa, mikä voi johtua tulvaan liittyvästä Sicánin herran arvostuksen romahtamisesta. Muinaisilla Andeilla nimittäin johtaja oli vastuussa sadon onnistumisesta.

  1. Research Settings: The Sicán Culture Proyecto Arqueológico Sicán,. 2007. Arkistoitu Viitattu 7.2.2024.