Seurasaaren juhannusvalkeat

Seurasaaren juhannusvalkeat on Helsingin Seurasaaressa vuosittain juhannusaattona järjestettävä kansanjuhla. Juhla järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1954.

Juhannusjuhlien järjestäminen on ollut alusta saakka vuonna 1956 perustetun Seurasaarisäätiön yksi tärkeimmistä toimintamuodoista. Vanhoihin juhannusperinteisiin pohjautuvia juhlia järjesti Seurasaareen ensin Suomen Muinaismuistoyhdistyksen asettama Seurasaaren toimikunta vuosina 1954 ja 1955. Juhlat otti järjestettäväkseen säätiö heti perustamisvuonnaan 1956. Juhlan järjestämisen tavoitteena on tuottaa varoja koko Seurasaaren hyväksi. Kulttuurihistoriallisessa ympäristössä järjestetty juhla tekee Seurasaarta ja suomalaista vuotuisjuhlaperinnettä yhä tunnetuksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Seurasaaren juhannusvalkeat on lähes 70 vuoden jälkeenkin väkeä yhteen kokoava tapahtuma.

Juhannusvalkeiden ohjelma oli pitkään maakunnallisesti värittynyttä, jossa esiteltiin suomalaisia juhannustapoja ja perinnekulttuuria. Jo ennen maakuntateemaa ja sen jälkeen ohjelmistossa on ollut useita erilaisia korostettavia teemoja. Ohjelma on pyritty rakentamaan siten, että juhlavierailla on tilaisuus olla lähellä esiintyjiä ja myös osallistua aaton tapahtumiin mahdollisimman monella tavalla. Tästä syystä ohjelmatarjonta ulottuu Seurasaaren sillalta aina Juhlakentälle ja kokkorantaan asti.

Alusta saakka ohjelmistoon on kuulunut pelimannimusiikkia, kansantanssiesityksiä, juhannussalon nosto, yhteislaulua, juhannustaikoja, tukkilaisten esityksiä, lasten ohjelmaa, odotuskokkoja, kanteleen soittoa, pääkokko, juhannushääparin esiintyminen ja juhannustanssit. Aaton pääohjelma nähdään Juhlakentällä ja kokkoja poltetaan rannoilla. Tienvarrella on vuodesta 1970 saakka nähty erilaisia kädentyöntaitajia ja Karunan kirkossa on pidetty erilaisia konsertteja sekä yhteislaulutilaisuuksia.

Uudistumista keskikesän juhlassa tapahtuu vuosittain tavoissa esittää tallennettu perinne sekä vaihtuvien esiintyjien muodossa. Seurasaaren juhannusjuhlaa tuotetaan perinteen pohjalta ja jokainen juhla räätälöidään vuosittain uudelleen. Juhlan pitkä historia osoittaa kansanomaisen tapakulttuurin kiehtovan aina uusia ja uusia sukupolvia. Kestävää ja kasvavaa kiinnostusta juhla herättää etenkin nuorissa perheissä, jotka haluavat tarjota lapsilleen mieleenpainuvia kokemuksia perinteen parissa. Yleisömäärältään suuria juhannusjuhlia on Suomessa enää vain muutama, ja Seurasaaren juhannusvalkeat on yksi näistä.

Juhlaan osallistuu yleisöä, toimittajia ja kuvaajia sekä kotimaasta että ulkomailta. Kansainvälisiä vieraita tapahtuman osallistujista on arviolta noin 30–40 %. Aattoillan viettoon osallistuu vuosittain 5 000 – 7 000 kävijää. Juhlaa järjestettiin alunperin kaupunkiin jääville pääkaupunkilaisille ja turisteille. Juhlan ovat ottaneet omakseen varsinkin lapsiperheet, varttuneempi väki ja elävästä kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet. Sää vaikuttaa merkittävästi juhlan onnistumiseen.

Seurasaaren juhannusvalkeat on Finland Festivalsin jäsenfestivaali.