Seppo Alahonko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seppo Juhani Alahonko (s. 27. maaliskuuta 1947 Hongonjoki) on suomalainen everstiluutnantti ja filosofian maisteri, joka toimi muun muassa opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Taistelukoulussa sekä YK-tehtävissä.[1]

Henkilöhistoria ja sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alahonko syntyi Jussi Alahongon ja Anna Saaren perheeseen. Hänen puolisonsa vuodesta 1978 on Ritva Vesasto.[1]

Alahonko tuli ylioppilaaksi Honkajoen yhteiskoulusta 1967 ja suoritti Kadettikoulun 1971 ja Sotakorkeakoulun 1981. Hän toimi opetusupseerina Porin prikaatissa 1968 ja 1971–1972 ja Reserviupseerikoulussa 1972–1973. Uudenmaan jääkäripataljoonassa hän oli komppanian varapäällikkö 1973–1975 ja komppanianpäällikkö 1976–1979. YKSV2-joukko-osastossa Alahonko toimi komppanian varapäällikkönä 1975, UNTSO:n tarkkailija hän oli 1986–1987. Hän oli toimistoupseeri Länsi-Uudenmaan sotilaspiirin esikunnassa 1981–1984 ja toimistopäällikkö Helsingin sotilaspiirin esikunnassa 1984–1986. Pääesikunnassa Alahonko työskenteli toimistoesiupseerina 1987–1989 ja opiskeli sitten Cambridgessa 1989–1991. Hän toimi Taistelukoulun opettajana 1991–1993 ja Maanpuolustuskorkeakoulussa opettajana 1993 ja ainelaitoksen johtajana 1996. Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö Alahonko oli 1993–1996 ja komentajan sijainen 1996. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta viimeksi mainittuna vuonna. Sotilasuran jälkeen Alahonko toimi konsulttina vuodesta 1997.[1]

Alahonko ylennettiin vänrikiksi 1968, luutnantiksi 1971, yliluutnantiksi 1974, kapteeniksi 1979, majuriksi 1984 ja everstiluutnantiksi 1991.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kadettiupseerit 1920–2000, s. 30. Alahonko, Seppo Juhani. Helsinki: Kadettikunta ry., Upseeriliitto ry., 2000. ISBN 951-98334-3-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]