Semiramis
Semiramis tai Sammuramat oli Assyrian prinsessa vuoden 800 eaa. paikkeilla. Legendaarinen Semiramis yhdistetään lukuisiin monumentteihin Mesopotamiassa, kuten Semiramiin riippuviin puutarhoihin.[1]
Kattavimman kuvauksen Semiramiista on kirjoittanut Julius Caesarin aikalainen Diodoros Sisilialainen[2]
Tarun mukaan, joka on välittynyt muinaiskreikkalaisten historioitsijoiden kautta, Assyrian valtakunnan perusti mahtava valloittaja Ninos, jonka puoliso Semiramis kerran sai häneltä luvan hallita yhden ainoan päivän. Silloin Semiramis ensi töikseen surmautti puolisonsa ja hallitsi sen jälkeen pitkään. Muinaisista assyrialaisista ja babylonialaisista kirjoituksista tarinaa ei löydy. Sen sijaan niissä mainitaan Nin-jumala, päivänvalon herra, ja Sammuramit-jumalatar, kreikkalaisten Semiramis, joka oli yön hallitsija ja joka levitti valoaan yli maailman, kun aurinko on ikään kuin kuolleena vaipunut vuorten taa.[3]
Semiramis taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voltaire kirjoitti Semiramiista tragedian, jonka pohjalta Gioacchino Rossini sävelsi oopperan Semiramide. Vilho Sorvari kirjoitti Semiramiista historiallisen romaanin Semiramis, Assyrian kuningatar.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paalumäki, Heli: Kuviteltu ihme? - Babylonin riippuvat puutarhat (Alkuperäinen julk. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 48. Turku 1999.) users.utu.fi. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ Earth History
- ↑ Otto Sjögren: Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika, WSOY, 1888.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antero Sinisalo, Puutarhataiteen historian perusteet. Luennot 1966-1986. Toimittanut Maunu Häyrynen. Viherympäristöliiton julkaisu 6/1997, 15.
- Herodotos, Historia, I, 184.