Seemiläiset
Seemiläiset ovat seemiläisiä kieliä puhuvia kansoja,[1] joita asuu Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Nimitys on alun perin kielitieteellinen, mutta sitä on käytetty myös oletetuista kansoista, jotka levittäytyivät tuhansia vuosia sitten Lähi-itään luultavimmin Arabian niemimaalta.
Seemiläisten nimitys tulee Raamatun ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, missä Seemin kerrotaan olleen yksi Nooan kolmesta pojasta, ja hänen jälkeläisensä Aram, Assur, Eber ja Joktan nimetään aramealaisten, assyrialaisten, heprealaisten ja arabien esi-isiksi. Näitä yhteisen oletetun esi-isän jakaneita kansoja on myöhemmin alettu kutsua seemiläisiksi kansoiksi. Termiä käytti ensimmäisenä saksalainen historioitsija August Ludwig von Schlözer vuonna 1781 kielitieteellisessä merkityksessä viitaten arabian, aramean, assyrian, babylonian ja heprean läheiseen sukulaisuuteen. Seemiläisten kansojen väitetty etninen ja rodullinen yhteys on kuitenkin kiistanalainen, ja monen tutkijan mukaan yhteisnimitystä tulisi käyttää ainoastaan kielitieteessä.[2]
Puhumiensa kielten pohjalta seemiläiset jaetaan useaan ryhmään, kuten itäseemiläisiin, länsiseemiläiseen ja eteläseemiläisiin, joista jälkimmäisiä ovat arabit ja etiopialaiset.[2]
Seemiläisten alkukodista on useita teorioita. Sen sijainniksi on ehdotettu Afrikkaa, Arabiaa, Armeniaa, Mesopotamiaa ja Syyria-Palestiinaa. Yleisesti hyväksytyin teoria on, että seemiläisten alkukoti sijaitsi Arabian niemimaalla, mistä protoseemiläiset levittäytyivät muualle. Koska osa nykyisistä seemiläisistä kansoista on nomadeja ja maanviljelijäkansat eivät palaa nomadeiksi, on arveltu, että protoseemiläiset olivat nomadisia tai seminomadisia paimentolaisia, ja nykyajan nomadiset beduiinit olisivat ehkä alkuperäisiä seemiläisiä.[2]
Yhden teorian mukaan seemiläisten ensimmäinen muuttoaalto Arabiasta tapahtui joskus yhdeksännen ja kolmannen vuosituhannen eaa. välillä Syyriaan ja Mesopotamiaan. Muuton syynä saattoi olla Arabian kuivuminen. Seemiläisistä kansoista on historiallisia mainintoja Mesopotamiassa jo neljännen vuosituhannen eaa. alusta, ja Sumerin prinssien nimissä on seemiläisiä nimiä vuodesta 2900 eaa. alkaen. Jokin seemiläinen kansa nousi Sumerissa valtaan noin 2350 eaa. ja perusti Akkadin dynastian.[2]
Muita seemiläiskansojen muuttoliikkeitä Arabiasta olivat aramealaisten muutto 2500 eaa. tai aikaisemmin, heprealaisten muutto 1400 eaa., etiopialaisten muutto 500 eaa. ja arabien muutto 600-luvulta jaa. alkaen.[2]
Varhaisten seemiläisten historiasta ei tiedetä mitään konkreettista, sillä he elivät ennen kirjoitustaidon keksimistä. Seemiläisten kielten ja nykyajan beduiinien kulttuurin pohjalta on arveltu, että varhaiset seemiläiset tunsivat jousiammunnan ja ehkä myös kaivostoiminnan ja metallien sulatuksen. He olivat monijumalaisia, ja heidän uskontoonsa kuului ainakin uhraaminen ja voitelu.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ seemiläinen. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c d e f Stokes, Jamie: ”Semites”, Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East, s. 620–623. Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7158-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seemiläiset Wikimedia Commonsissa
