Sasha Huber
Sasha Huber (s. 1975) on suomalainen nykytaiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen työnsä käsittelee kolonialistisia ja postkolonialistisia suhteita, afrikkalaisen ja karibialaisen diasporan kontekstissa.[2] Hän käyttää valokuvausta, liikkuvaa kuvaa, performanssin keinoja, maisemaa, tutkimusta ja yhteistyötä henkilökohtaisten ja kollektiivisten kolonialistisen pseudotieteen, rodullisen luokittelun, transatlanttisen orjakaupan kautta tapahtuvan muuttoliikkeen, muistamisen ja ylikansallisen kapitalismin ilmaisujen tutkimiseen.[3]
Elämäkerta ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huber syntyi vuonna 1975 Zürichissä Sveitsissä haitilaisen äidin ja sveitsiläisen isän lapsena. Hänen äidinpuoleinen isoisänsä muutti New Yorkiin vuonna 1965 paetakseen Haitin diktaattorin François Duvalierin hallintoa.[2]
Huber suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon graafisessa suunnittelussa Zürichin University of Artissa. Hän muutti Suomeen kumppaninsa Petri Saarikon kanssa.[2] Vuonna 2006 hän suoritti visuaalisen kulttuurin maisteritutkinnon Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun yliopistosta Helsingissä. Tällä hetkellä hän on siellä taidetutkimuksen tohtoriopiskelijana.[4] Hän asuu Helsingissä miehensä ja poikansa kanssa ja osallistuu kansainvälisesti taiteilijaresidensseihin ja näyttelyihin.[2]
Näyttelyt ja yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huber alkoi työskennellä yhdessä Demounting Louis Agassiz -kollektiivin kanssa. Se on vaatinut Agassizin huipun uudelleennimeämistä Sveitsin Alpeilla vuodesta 2007 lähtien. Louis Agassiz oli sveitsiläis-yhdysvaltalainen pseudotieteilijä ja professori, joka tuki tieteellistä rasismia ja edisti eurokeskeisiä rotuluokitteluja 1800-luvulla. Demounting Louis Agassiz -vetoomus on kerännyt kansainvälisesti yli 2500 allekirjoitusta, jotta huipun nimi voitaisiin muuttaa kunnioittamaan Rentyä, kongolaista alkuperää olevaa orjaa, joka valokuvattiin eteläcarolinalaisella plantaasilla Agassizin hankkeessa.[5] Huber jatkoi Agassizin tutkimista brasilialaisen historioitsijan Maria Clara Machadon kanssa julkaisemalla (T)races of Louis Agassiz: Photography, Body and Science, Yesterday and Today (2010) osana 29. São Paulon biennaalin näyttelyä vuonna 2010.[2]
Huberin nykykulttuurin ja historiallisen sorron välisen toiston kritiikki nykytaiteen, kulttuurimaantieteen ja poliittisen aktivismin leikkauspisteessä on huomioitu mm. Venetsian biennaalissa (2015) ja São Paulon biennaalissa (2010).[6] Lisäksi nykytaiteen museo Kiasma on hankkinut Huberin työn pysyviin kokoelmiinsa.[2]
Huberille myönnettiin 2021 valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha.[7]
Huberin ja Petri Saarikon suunnittelema kolmiosainen veistossarja Perusta paljastettiin elokuussa 2023 Helsingin Tapulikaupungissa.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ MEHI-viitetietokanta. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f Sasha Huber www.encyclopediaofafroeuropeanstudies.eu. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ QUESTIONING LOUIS AGASSIZ'S REPOSITORY OF RACIST IMAGERY IN SASHA HUBER'S WORK sashahuber.com. Viitattu 18. maaliskuuta 2017.
- ↑ CV sashahuber.com. Viitattu 18. maaliskuuta 2017.
- ↑ Sasha Huber av-arkki.fi. Arkistoitu 16.11.2018. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ LANDSCAPE, VISIBILITY & MEMORY IN THE WORK OF SASHA HUBER ARC Magazine. Viitattu 18. maaliskuuta 2017.
- ↑ Valtion taiteilija-apuraha 311 taiteilijalle 16.7.2021. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 16.7.2021. Viitattu 17.7.2021.
- ↑ Tapulikaupungin uusi julkinen taideteos on Sasha Huberin ja Petri Saarikon yhteisöllinen Perusta 18.8.203. Helsingin taidemuseo. Viitattu 4.9.2023.
| ||||||||||
