Santa Isabel (1767)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Santa Isabel
Aluksen vaiheet
Rakentaja Astillero Real, Cartagena
Kölinlasku 22. elokuuta 1765
Laskettu vesille 30. huhtikuuta 1767
Loppuvaihe romutettu 1803
Tekniset tiedot
Uppouma 1 683 t (arqueo)
Pituus 48,46 m
Leveys 14,27 m
Syväys 6,88 m
Miehistöä 568
Aseistus
Aseistus alempi tykkikansi: 28 × 24 naulan tykkiä
ylempi tykkikansi: 30 × 18 naulan tykkiä
puolikansi: 10 × 8 naulan tykkiä
etukansi: 2 × pronssitykkiä

Santa Isabel oli Espanjan laivaston vuonna 1767 vesille laskettu Velasco-luokan kaksikantinen 70-tykkinen linjalaiva.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edward Bryantin suunnittelema alus tilattiin Astillero Realilta Cartagenasta, missä köli laskettiin 22. elokuuta 1765. Alus laskettiin vesille 30. huhtikuuta 1767.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 1767 alus partioi Cabo de São Vicenten ja Cape Spartelin välillä sekä Azoreilla päällikkönään Alfonso Albuquerque de Guevara. Se lähti Cartagenasta suojaten neljää kauppalaivaa, joilla matkasi 247 jesuiittaa. Alus saapui 1. lokakuuta 1767 Cartagenaan, mistä se lähti Ajaccioon mukanaan 103 jesuiittaa. Alus saapui 11. marraskuuta 1768 Barcelonaan ja oli Cartagenassa 25. huhtikuuta. Se saapui 27. toukokuuta Cádiziin, mistä se lähti Ajaccioon saattaen kauppalaivaa ja 110 jesuiittaa. Lokakuussa 1768 alus lähti Cartagenasta San Isídron, San Vicenten ja fregatti Santa Teresan kanssa Algeriaan vankienvaihtoon. Vuonna 1769 alus siirrettiin Ferroliin, missä se siirrettiin reserviin.[1]

Alus osallistui 23. kesäkuuta 1779 Córdoban alaisuudessa 1. Englannin kanaalin sotaretkeen. Se saapui Brestistä Cádiziin liittyäkseen Gástonin laivastoon piirittämään Gibraltaria. Alus osallistui 9. elokuuta 1780 Córdovan mukana brittiläisen saattueen valtaukseen ja toiseen Gibraltarin piiritykseen vuonna 1781. Se palasi 18. tammikuuta 1782 Cádiziin vaurioiduttuaan merenkäynnistä.[1]

Kesäkuussa 1782 alus lähti 3. Englannin kanaalin sotaretkelle. Se osallistui 13. syyskuuta 1782 alkaen Gibraltarin piiritykseen. Alus osallistui 2. lokakuuta 1782 Cape Spartelin taisteluun, jossa aluksella sai surmansa ja haavoittui 14 miehistönjäsentä. Syyskuussa 1783 alus oli mukana erilaisten rakennusmenetelmien vertailussa San Josén ja San Sebastiánin kanssa. Se lähti 1790 Ferrolista Carrizosan laivueen mukana liittyäkseen Socorron laivastoon Cape Finisterressä. Lokakuussa 1790 alus lähti Cádizista päällikkönään Aristizábal. Tammikuussa 1793 se oli Ferrolissa reservissä.[1]

Toukokuussa 1793 alus lähti Cartagenasta Sardinian sotaretkelle, mistä se palasi heinäkuussa ja lähti Toulonin sotaretkelle. Alus lähti 31. tammikuuta 1794 Cartagenasta San Fernandon, San Pedro Apóstolin ja San Leandron sekä fregatti Palasin kanssa Cádiziin. Se lähti 15. huhtikuuta Cádizista Cárdenan laivueen kanssa Havannaan, jonne alus saapui kesäkuussa. Alus lähti 7. heinäkuuta Havannasta kuljettaen aarteita ja tarvikkeita Santo Domingoon päällikkönään O'Carol. Syyskuussa se saapui San Leandron kanssa Puerto Ricoon, mistä ne jatkoivat 14. syyskuuta Puerto Delfiniin. Alus lähti 17. kesäkuuta 1796 Puerto Delfinistä San Eugenion, San Rámonin ja Asían kanssa Havannaan, mistä se lähti Aristizábalin alaisuudessa seuraavana vuonna murtamaan Havannan saartoa.[1]

Aluksen ollessa Havannassa reserviin sijoitettuna se ajautui 1801 varikolla karille. Alus romutettiin 1803 Havannassa, koska kunnostaminen ei ollut mahdollista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Winfield et al 2023 s. 140-141