Samettijalka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Samettijalka
Samtfusskrempling.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Boletales
Heimo: Tapinellaceae
Suku: Tapinella
Laji: atrotomentosa
Kaksiosainen nimi
Tapinella atrotomentosa
(Batsch) Šutara[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Samettijalka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Samettijalka Commonsissa

Samettijalka (Tapinella atrotomentosa, vanh. Paxillus atrotomentosus) on aiemmin pulkkosieniin luokiteltu sienilaji. Kookas ja tanakka, huomiotaherättävän komea sieni. Lakki on toispuoleisen vino, tummanruskea ja nukkapintainen, reunoilta sisäänkiertynyt. Heltat ovat vaaleanruskeat. Jalka on vino ja paksun samettimaisen nukan peittämä, joka on sen paras tuntomerkki. Sieni on suhteellisen yleinen ja kasvaa varsin kookkaaksi.[2]


Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakki on 5–20 cm leveä, paksumaltoinen, kupera, reuna sisäänkiertynyt, samettipintainen, vanhempana kalju ja himmeä, toispuolisen vino, epäsäännöllisen muotoinen. Tummanruskea. Heltat tiheässä, pitkäjohteiset, kellertävänvalkoiset, kosketetuksesta tummuvat. Jalka on vino, paksu noin 3-6 cm korkea ja 2-5 leveä ja kokonaan mustanruskean samettimaisen nukan peittämä. Malto on kellertävää ja pehmeää. Sieni on karvaan makuinen ja haju ei erityinen, mutta ilmeisesti myrkytön. Itiöpölyn väri on vaaleanruskea.[3][4][5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Suomessa ylinen pohjoista kohti mentäessä harvinaistuu ja Pohjois-Suomesta puuttuu kokonaan.[2][4][5]

Kasvupaikka ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se kasvaa lahoavissa, yleensä männyn kannoissa ja juurissa. Kangasmetsissä, mäntykankailla, metsänreunoissa, männyn ja muiden havupuiden lahonneilla, sammaloituneilla kannoilla lahottajana pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.[2][4][5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet sienikirjat kehottavat jättämään samettijalan metsään mutta sitä voi käytettää värjäykseen. Siitä saa vihreitä ja oliivinvehertäviä värisävyjä.[3][5]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
  2. a b c Laji.fi: samettijalka (Tapinella atrotomentosa) Viitattu 20.11.2017.
  3. a b Kosonen, Lasse: Uusi perheen sienikirja, s. 156. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19559-6.
  4. a b c Korhonen, Mauri: Uusi sienikirja, s. 128. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-09106-9.
  5. a b c d Luontoportti: Samettijalka (Tapinella atrotomentosa) Viitattu 20.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.