Pulkkosieni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pulkkosieni
Paxillus.involutus.-.lindsey.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Boletales
Heimo: Paxillaceae
Suku: Pulkkosienet Paxillus
Laji: involutus
Kaksiosainen nimi
Paxillus involutus
(Batsch) Fr.[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Pulkkosieni Commonsissa
Pulkkosienen itiöitä
Kalifornian Folsomista kerättyjä pulkkosieniä

Pulkkosieni (Paxillus involutus) on Suomessa erittäin yleinen kellertävänruskea ja myrkyllinen Boletales-lahkon sienilaji.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulkkosienen ruskeansävyinen lakki on 5–15 cm leveä. Sienen väri tummenee nopeasti koskettaessa. Nuorilla yksilöillä lakin reunat ovat kiertyneet alas. Pulkkosienen jalka on lakin tavoin ruskea ja tyveen päin suippeneva. Tiheässä olevat johteiset heltat ovat kellahtavanruskeat, ja ne voi irrottaa kuten tatilta, joiden kanssa pulkkosieni kuuluu samaan lahkoon.

Samannäköisiä lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulkkosienen voi sekoittaa mustarouskuun (Lactarius necator).[2] Pulkkosienen heltat eivät vuoda maitiaista lainkaan ja tummuvat nopeasti kun niitä koskee. Mustarouskun heltat vuotavat runsaasti pysyvästi valkoista nestettä.[3]

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulkkosieni kasvaa erilaisissa metsissä, puistoissa, hakkuualueilla ja puutarhoissa. Sieni viihtyy erityisesti taajamien metsissä. Sientä voi tavata alkukesästä loppusyksyyn ja kanta on usein melko runsas.

Myrkyllisyys ja käyttö ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulkkosientä on ennen vanhaan käytetty melko runsaasti ruokasienenä, mutta nykyisin sitä pidetään myrkkysienenä. Pulkkosienen myrkyllisyyden aiheuttavaa yhdistettä ei tunneta,[4] joskin epäiltynä on ainakin involutiini, joka on pulkkosienestä eristetty fenolijohdos.[5] Pulkkosienen myrkyn arvellaan kuitenkin aiheuttavan herkistymistä tai keräytyvän elimistöön.[6] Myrkyn vaikutus voimistuu syöntikertojen toistuessa. Se aiheuttaa elimistössä vakavan ruoka-aineallergiaa muistuttavan vasta-ainereaktion, jolloin kehittynyt vasta-aine tuhoaa veren punasoluja.[3] Tämä voi johtaa veren rasvojen nopeaan sakkautumiseen sisäelinten hiussuoniin.[5] Jatkuva pulkkosienen syönti saattaa johtaa jopa kuolemaan.

Neuvostoliitossa sitä pidettiin kauppasienenä vuoteen 1981 saakka, jonka jälkeen sen myyminen kiellettiin poistamalla se kauppasienten luettelosta. Venäjällä pulkkosienet on perinteisesti keitetty ja suolattu. Siitä saatetaan tehdä myös salaattia. Joidenkin lähteiden mukaan sitä edelleen käytetään runsassatoisena ruokasienenä 2000-luvulla Venäjällä huolimatta siitä, että sitä pidetään myrkyllisenä ja että myös sienioppaat pitävät sitä myrkyllisenä. Sienen nimi on svinuška tonkaja ("ohut porsas"), mutta sitä kutsutaan myös nimillä svinuška tonkonogaja ("ohutjalkainen porsas"), svinoje uho ("siankorva") tai dunka.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
  2. Elintarviketurvallisuusvirasto: Pulkkosieni
  3. a b Irma Järvinen, Lasse Kosonen, Marita Joutjärvi: Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut, s. 179 (70). Hämeenlinna: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27519-0.
  4. Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Sienimyrkytykset (PDF).
  5. a b Mauri Korhonen: ”Pulkkosienimyrkytys”, Tunnista sieni, s. 49–50. Otava, 2005. ISBN 951-1-19892-0.
  6. Mauri Korhonen: Sienestäjän kirja, s. 254. Otava, 1979, kolmas painos. ISBN 951-1-04770-1.
  7. http://mycoweb.narod.ru/fungi/Paxillus_involutus.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.