Saksan keisarikunnan XVI armeijakunta
| XVI armeijakunta | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 1. huhtikuuta 1890 - 1919 |
| Valtio |
 Saksan keisarikunta |
| Puolustushaarat | maavoimat |
| Koko | mobilisoituna 1914 noin 44 000 miestä |
| Tukikohta | Metz |
| Sodat ja taistelut | Ensimmäinen maailmansota |
XVI armeijakunta (saks. XVI Armee-Korps) oli Saksan keisarikunnan asevoimien yhtymä, armeijakunta. Armeijakunta kuului VII valvontapiiriin, joka muodosti ensimmäisen maailmansodan alkaessa Saksan 5. armeijan. Sodan lopulla armeijakunta kuului länsirintamalla operoineeseen armeijaryhmä Heeresgruppe Deutscher Kronprinzin 3. armeijaan.
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
27. tammikuuta 1890 annetulla lailla asetettiin Alsace-Lorrainen maakunnille maanpuolustusvelvoite. Tämän seurauksena 1. huhtikuuta alkaen keisarikunnan asevoimat tulisivat koostumaan kahdestakymmenestä armeijakunnasta ja 1. helmikuuta oli määrätty muodostettavaksi XVI ja XVII armeijakunnat.
XVI armeijakunta perustettiin 1. huhtikuuta Metzissä Lorrainen piiriesikunnaksi ja sen esikunta sijoitettiin Lorrainen linnaan. Armeijakuntaan liitettiin XV armeijakunnan 30. divisioona, joka nimettiin uudelleen 33. divisioonaksi sekä samana päivänä perustettu 34. divisioona. Armeijakunta liitettiin VII valvontapiiriin.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keisarikunnan armeijakuntien kokoonpanoon kuului kaksi divisioonaa, joihin kumpaankin kuului kaksi jalkaväkiprikaatia, kenttätykistöprikaati sekä ratsuväkiprikaati. Kuhunkin prikaatiin kuului kaksi rykmenttiä. XVI armeijakuntaan kuului kuitenkin ylimääräinen ratsuväkiprikaati.
Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikekannallepanossa 2. elokuuta 1914 armeijakunta uudelleen järjestettiin. Kaksi ratsuväkiprikaatia siirrettiin muodostettavaan 6. ratsuväkidivisioonaan ja kolmas ratsuväkiprikaati hajotettiin sen rykmentit sijoitettiin divisioonien tiedusteluyksiköiksi. Divisiooniin liitettiin pioneerikomppaniat sekä muita tukiyksiköitä. Liikekannallepanon jälkeen armeijakuntaan kuului 24 jalkaväkipataljoonaa, kahdeksan konekiväärikomppaniaa, kahdeksan ratsuväkieskadroonaa, 24 kenttätykistöpatteria, neljä raskasta patteria, kolme pioneerikomppaniaa ja ilmailuosasto.
Se liitettiin Preussin kruununprinssi Wilhelmin johtamaan 5. armeijaan, jonka Schlieffen-suunnitelman mukainen tarkoitus oli kiertää Verdunin pohjoispuolelle, mutta armeija jumittui taistelemaan Ardenneille yhdessä 4. armeijan kanssa kahta ranskalaisarmeijaa vastaan. Saksalaiset saivat ranskalaiset perääntymään ja armeija saattoi edetä Verduniin, jossa se pysyi vuoteen 1918 asti. XVI armeijakunta osallistui Verdunin taisteluun 1916 kärsien kovia tappioita.
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ratsuväenkenraali Gottlieb Graf von Haeseler 24. maaliskuuta 1890 - 17. toukokuuta 1903
- jalkaväenkenraali Louis Stoetzer 18. toukokuuta 1903 - 23. huhtikuuta 1906
- jalkaväenkenraali Maximilian von Prittwitz 24. huhtikuuta 1906 - 28. helmikuuta 1913
- jalkaväenkenraali Bruno von Mudra 1. maaliskuuta 1913 - 28. lokakuuta 1916
- kenraaliluutnantti Adolf Wild von Hohenborn 29. lokakuuta 1916 - sodan loppuun
