Sakari Timonen
Kaapo Sakari Timonen (17. maaliskuuta 1915 Nurmes – 14. joulukuuta 2016 Helsinki)[1][2] oli suomalainen gynekologi. Hän työskenteli Naistenklinikan ylilääkärinä sekä naistentautien ja synnytysopin professorina Helsingin yliopistossa.[3]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Timonen kirjoitti ylioppilaaksi 1934 Nurmeksen yhteiskoulusta ja suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1937. Sodan aikana hän toimi pataljoonan- ja prikaatinlääkärinä sekä lääkintäjoukkueen johtajana. Sodan jälkeen hän suoritti lääketieteen opintonsa loppuun ja valmistui vuonna 1945 lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta. Hän sai naistentautien ja synnytyksen erikoislääkärin oikeudet 1949, ja vuonna 1950 hän väitteli tohtoriksi kohdun limakalvosolujen mitooseista.
Hän teki opintomatkoja ulkomaille jo ennen lääkäriksi valmistumistaan. Vuosina 1953-1954 hän oli Rockefeller-stipendiaattina Yhdysvalloissa ja perehtyi Geórgios Papanikoláoun (1883–1962) kehittämään kohdunsuun irtosolunäytteeseen, joka nykyään tunnetaan papa-kokeena. Sittemmin hänen johdollaan Suomessa ryhdyttiin toteuttamaan joukkotarkastuksia kohdunkaulan syövän toteamiseksi. Kun Timonen valmistui lääkäriksi 1945, kohdunkaulan syöpä oli kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Timonen aloitti syöpäjärjestöjen kanssa seulonnat, jotka myöhemmin laajenivat koko maata koskevaksi lakisääteiseksi toiminnaksi. Seulontojen avulla opittiin löytämään paitsi syöpäsoluja myös niiden esiasteita. Tämä johti varhaiseen hoitoon, jolla lähes aina pystytään estämään alkavien solumuutosten kehittyminen syöväksi.
Timosen elämäntyön tuloksena Suomeen kehitettiin yksi maailman tehokkaimmista syövän toteamis- ja torjuntajärjestelmistä. Kunnat ovat vastanneet seulontanäytteiden ottamisesta ja tutkimisesta 2000-luvun alusta. Epäilyttävät tapaukset ohjataan jatkohoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Syöpäjärjestöjen laskelmien mukaan Suomessa on tehty vuoteen 2007 mennessä noin kuusi miljoonaa seulontakoetta, ja niiden avulla on löydetty 9 000 syövän esiastetta, joiden kehittyminen syöväksi on pystytty estämään.
Timonen toimi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan apulaisylilääkärinä, apulaisprofessorina ja professorina 1956–1978 välisenä aikana. Hänen aikanaan aloitettiin laaja tutkimustoiminta Naistenklinikalla. Yhtenä edistysaskeleena isät pääsivät ensimmäistä kertaa mukaan synnytyksiin.
Sakari Timonen eli 101-vuotiaaksi. Hänet on haudattu Kulosaaren hautausmaalle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seppälä, Markku: Timonen, Sakari (1915–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.11.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Kuolinilmoitus Helsingin Sanomissa 31.12.2016, sivu C19
- ↑ Lari Malmberg: Sakari Timonen toi Papa-kokeen New Yorkista Suomeen, vaikka asiantuntijat olivat epäuskoisia Helsingin Sanomat. 16.3.2015. Viitattu 16.3.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sakari Timosen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Risto Pelkonen, Markku Seppälä: in memoriam: Sakari Timonen 17.3.1915–14.12.2016 (muistokirjoitus) Lääkärilehti. 7.4.2017. Viitattu 14.4.2017.
|
