Sakari Mononen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sakari Mononen, 1982

Tuomo Sakari Mononen (27. heinäkuuta 1928 Korpiselkä7. kesäkuuta 1997 Espoo) oli suomalainen säveltäjä ja urkuri. Hän suoritti urkujensoittodiplomin Sibelius-Akatemiassa 1961 (opettajanaan Tauno Äikää) ja sävellysdiplomin 1962 (Nils-Eric Fougstedt ja Einar Englund). Samana vuonna hän aloitti Kuopion musiikkiopiston, myöhemmin Kuopion konservatorion lehtorina, vuodesta 1970 kirkkomusiikkiosaston johtajana ja vuodesta 1976 laitoksen varajohtajana sekä vuodesta 1981 apulaisrehtorina. Hän sai director musices -arvon 1967 ja kirkon sävellyspalkinnon 1980. Mononen jäi eläkkeelle 1991 ja muutti Espooseen.

Vapaata atonaalista varhaisvaihetta Monosella seurasi dodekafoninen kausi, kluster- ja kenttätekniikka. Myös uusbarokkinen tyyli esiintyy monessa hänen teoksessaan. Lukuisat Monosen orkesteriteoksista kantaesitettiin Kuopion Musiikkiopiston ja konservatorion, Riistaveden ja Limingan musiikkileirien orkesterien konserteissa kapellimestari Pentti Sistosen johdolla. Sakari Mononen on jazzpianisti Tuomas Kaupin isoisä.

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesterille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Preludi (1961)
  • Concerto grosso (1970)
  • Legenda con espressione (1971)
  • Perspectives (1972)
  • Elegia jousiorkesterille (1973)
  • Pieni sarja puhallinorkesterille (1975)
  • Divertimento nro 1 (1971)
  • Divertimento nro 2 kamariorkesterille (1976)
  • Johdanto ja passacaglia 1 ja 2 jousiorkesterille (1976,1979)
  • Sinfonia nro 1 (1961)
  • Sinfonia nro 2 (1984)
  • Intrada (1988)
  • Voces lucis et ombrae (1991).

Kamarimusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • jousitrio (1960)
  • jousikvartetto (1961)
  • Pastoraali puupuhaltimille (1970)
  • sonaatti klarinetille ja pianolle (1973)
  • trio huilulle, fagotille ja pianolle (1975)
  • Riistavesi-fanfaari vaskille (1979)
  • Intrada kolmelle trumpetille, kolmelle pasuunalle ja tuuballe (1982)
  • Leikkejä yksinäisille puhallinkvartetille (1982)
  • Tule kanssani satuun puhallinkvartetille (1982).

Soolosoittimille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2 sarjaa pianolle (1959, 1970)
  • pianosonatiini (1960)
  • Partita uruille (1960)
  • 3 urkusonaattia (1962, 1964, 1965)
  • Fantasia uruille (1966)
  • Etydi viululle (1966)
  • 2 preludia uruille (1966, 1978)
  • Neljä miniatyyriä huilulle (1973)
  • Tanssisarja pianolle (1979)
  • Fanfare misterioso trumpetille (1980).

Kantaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Armon sana (1968, U. Eskelinen)
  • Lakeus kertoo (1977, I. Kaakinen)
  • Temppeliveljet (1978, A. Krohn).

Kuorolle a cappella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Psalmi 100 sekakuorolle (1963)
  • Oi Jeesus, auttaja sekakuorolle (1968)
  • kolme motettia (1971)
  • Vuorela-sarja sekakuorolle (1972)
  • Joulumaisema mieskuorolle (1978, A. Pölönen)
  • Juhannuksen aikaan mieskuorolle (1980).

Laulusarjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Souvenirs lauluäänelle ja pianolle (1972, E. Karjalainen)
  • Vaeltajan lauluja (1974, Raamattu)
  • Herra, minun kallioni baritonille ja uruille (1980, Raamattu)
  • Tule kanssani satuun (1989, S. Turkka).

Lauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joulumaisema (1979, A. Pölönen)
  • Ilta (1980, A. Hellaakoski)
  • Temppelihymni (1982, S. Rissanen)
  • Kohottakaa riemuhuuto Herralle (1991, Raamattu)
  • Temppeliveljet (1991, A. Krohn)
  • Suorakulma (1991, E. Mutru)
  • Valo alttarin (1993, E. Schikaneder, E. Mutru).

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahonen, Maija-Liisa: Viisi vuosikymmentä: Kuopion konservatorio 1954–2004. (Mukana CD-liite.) ER-Paino 2004. ISBN 952-91-6864-0
  • Tereska, Tarja: Sakari Monosen musiikki: Tutkielma tyylillisestä ja teknisestä kehityksestä v. 1959–79. 1985. Joensuun yliopisto. ISBN 951-696-540-7
  • Salmenhaara, Erkki (toim.): Suomalaisia säveltäjiä, s. 340 (Mikko Heiniö). Otava 1994
  • Kuopion konservatorion nimikirja
  • Kuopion konservatorion vuosikertomukset