Sainthelenantylli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sainthelenantylli
Charadrius sanctaehelenae (1).jpg
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurmitsat Charadriidae
Suku: Tyllit Charadrius
Laji: sanctaehelenae
Kaksiosainen nimi

Charadrius sanctaehelenae
(Harting, 1873)

Saint Helenan saaren sijainti
Saint Helenan saaren sijainti
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sainthelenantylli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sainthelenantylli Commonsissa

Sainthelenantylli (Charadrius sanctaehelenae) on vaarantunut Saint Helenalla elävä kahlaajalintu. Laji on viimeinen saaren endeemisistä maalinnuista[1].

Kooltaan sainthelenantylli on noin 15 cm. Lajin vatsa on väriltään kellertävä lukuun ottamatta valkoista alaperää. Linnun selkä ja päälaki ovat ruskeankirjavat. Sainthelenantyllillä on nokasta niskaan ulottuva musta naamio, jonka rikkoo valkoinen otsalaikku. Laji muistuttaa afrikantylliä (Charadrius pecuarius), mutta on sitä suurempi ja sainthelenantyllin nokka ja jalat ovat pidemmät kuin afrikantyllillä. Lajin ääni on lyhyt kii-vit[2].

Sainthelenantyllit elävät suurimmaksi osaksi suhteellisen kuivilla ja avoimilla laidunmailla. Ravintonaan lintu käyttää erilaisia selkärangattomia. Pitkittyneet sadekaudet, jotka johtavat kasvillisuuden nopeaan kasvuun, saattavat hidastaa tai jopa kokonaan estää pesimisen.[2]

Sainthelenantyllikannan kooksi laskettiin vuonna 2016 noin 560 täysikasvuista yksilöä. Laji luokiteltiin pitkään äärimmäisen uhanalaiseksi, mutta vuonna 2016 sen luokitus muutettiin vaarantuneeksi, sillä sen kanta on ollut kasvussa. Vuonna 2006 sainthelenantyllejä arvioitiin olevan 200–220 täyskasvuista yksilöä. Suurin uhka lajille on sen elinympäristön tuhoutuminen. Karjan laiduntaminen on vähentynyt, mikä on johtanut laidunmaiden pensaikkoistumiseen. Lisäksi huviajelu maastoajoneuvoilla sekä rakennushankkeet lisääntymisalueille ovat uhkia. Kissat ja pihamaina saalistavat erityisesti poikasia ja ryöstävät pesiä[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c BirdLife International: Charadrius sanctaehelenae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.12.2016. (englanniksi)
  2. a b St Helena Plover – BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Viitattu 2.7.2008.
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.