Mikrosatelliitti (biologia)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta STR)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ATCATCATCATCATC
Trinukleotidimikrosatelliitin toistojakso (ATC) 5.

Mikrosatelliitti eli SSR- tai STR-markkeri (simple sequence repeat, short tandem repeat) on DNA-alue (lokus), joka koostuu muutaman emäsparin aiheen toistoista. Tyypillinen dinukleotiditoistoista koostuva mikrosatelliitti on esimerkiksi CACACACACACACA eli (CA)7. Genomissa esiintyessään mikrosatelliittien pituus, so. toistojen lukumäärä, vaihtelee yksilöiden välillä ja niitä voidaan käyttää tehokkaina merkkiominaisuuksina populaatiogeneettisissä tutkimuksissa, rikostutkinnassa, isyystestauksessa ja geenikartoituksessa.[1][2]

Mikrosatelliittien käyttökelpoisuutta vahvistaa se että ne ovat yhtäältä tyypillisesti luonnonvalinnan kannalta neutraaleja ja toisaalta periytymiseltään kodominantteja. Mikrosatelliittien runsaan vaihtelevuuden takia ne ovat erittäin tehokkaita yksilöiden erottelussa "geneettisinä sormenjälkinä" (genetic fingerprints): jo muutamalla merkkigeenillä voidaan luotettavasti tunnistaa yksilöitä ja varmistaa sukulaisuussuhteita. Mikrosatelliitteja on genomissa tuhansittain.

Mikrosatelliittimarkkerit jaotellaan toistojakson pituuden perusteella, mono- di- tri- ja tetranukleotidimarkkereihin, joissa toistojakson pituus on joko yksi, kaksi, kolme tai neljä emästä. Mikrosatelliittilokuksen eri alleelit puolestaan eroavat toisistaan perättäisten toistojaksojen kappalemäärän perusteella.[2] Toistojen määrä vaihtelee yleensä kymmenen ja sadan välillä.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alberts, B., Johnson, A., Lewis, J., Raff, M., Roberts, K. & Walter, P.: Molecular Biology of the Cell, 4th edition. Garland Science, 2002. ISBN 0-8153-4072-9. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Futuyma, Douglas J.: Evolutionary Biology. Third Edition. Sunderland, Massachusetts: Sinauer Associates, 1998. ISBN 0-87893-189-9. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Futuyma, s. 641–642.
  2. a b Alberts ym., s. 511.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.