S/S Kaima
| S/S Kaima | |
|---|---|
| Tyyppi | Höyrykäyttöinen matkustaja-alus |
| Lippuvaltio |
 Suomi |
| Aiemmat nimet | - |
| Omistaja | Marita Liiman ja Rauno Lehtinen |
| Aiemmat omistajat | Jyväskylä-Päijänteen laiva Oy, Jyväskylä (1898-1950), Heinolan laiva, Kanninen (1950–1958), Olavi Ruutu (1958–1985) Timo Fredriksson (1985–1998) Matti ja Erkki Nieminen, Jyväskylä (1998–2007), Ville ja Veera Hakonen, Salo/Helsinki(2007-2020) |
| Rakennustelakka | Paul Wahl & Co:n telakka, Varkaus |
| Vesillelasku | 1898 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 21,17 m |
| Leveys | 4,55 m |
| Syväys | 1,80 m |
| Koneisto |
Compound-höyrykone 38 m² puukäyttöinen kattila |
| Koneteho | 120 ihv kW |
| Nopeus | 12 kn |
S/S Kaima on teräsrunkoinen höyrylaiva, joka on rakennettu vuonna 1898 Paul Wahl & Co:n telakalla Varkaudessa. Alus rakennettiin matkustaja-alukseksi Jyväskylä-Päijänteen laiva Oy:lle liikennöimään Jyväskylän ja Korospohjan välille. Myöhemmin laiva toimi myös postilaivana ja liikennöi matkustajaliikenteessä eri puolilla Päijännettä. Ammattiliikenteessä S/S Kaima toimi 1950-luvun loppupuolelle asti, minkä jälkeen alus siirtyi eläkkeelle pois ammattiliikenteestä. Kaimasta tuli Suomen ensimmäinen ns. huvihöyry vuonna 1968, jolloin Suomen Höyrypursiseuran perustaja evp. majuri Olavi Ruutu osti aluksen omaan käyttöönsä ja tukeutui Päijänteellä Kaimanhaminaan, Pulkkilanharjun kupeeseen. Nykyisin aluksen omistavat nuoret sisarukset Veera ja Ville Hakonen. Kaima siirrettiin kumipyörillä Päijänteeltä Saimaalle 23.5.2013 ja Kaiman kotisatama on Anttola.
Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riimala, Erkki: Höyrylaivamme. Suomen Höyrypursiseura ry, 1977. ISBN 951-991 40-4-8