Ruostekurkkutangara
| Ruostekurkkutangara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tangarat Thraupidae |
| Suku: | Kaunotangarat Hemithraupis |
| Laji: | ruficapilla |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hemithraupis ruficapilla |
|
| Alalajit[2] | |
|
*H. r. bahiae
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ruostekurkkutangara (Hemithraupis ruficapilla) on Etelä-Amerikassa Brasiliassa tavattava tangaroihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan ruostekurkkutangara on noin 13 cm. Koiras on päätään suklaanruskea ja rinnastaan ruosteenoranssi. Selästään ja siivistään laji on oliivinvihreä ja perä on ruosteenvärinen. Ruostekurkkutangarakoiraan vatsa on valkoinen. Naarasruostekurkkutangara muistuttaa erittäin paljon mustakurkkutangaranaarasta (Hemithraupis guirae) ja on selästään vihreä ja vatsastaan kellertävä.[3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruostekurkkutangaraa tavataan Brasilian eteläosista Bahian, Minas Geraisin ja Santa Catarinan osavaltioista. Ruostekurkkutangaran elinympäristöä ovat valoisat kosteat metsät ja metsien reunat. Laji elää kosteammissa ja metsäisimmissä ympäristössä kuin sukulaisensa mustakurkkutangara. Elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 1 500 metrin korkeudella merenpinnasta.[3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Hemithraupis ruficapilla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Hemithraupis ruficapilla ITIS. Viitattu 14.5.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The oscine passerines, s. 226. University of Texas Press, 1989. ISBN 978-0-292-70756-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.5.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 586. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.5.2010). (englanniksi)